Itseohjautuvuus Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueen kirjastoissa

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee itseohjautuvuutta kirjastoissa työskentelevien ja erikokoisia työyhteisöjä johtavien esihenkilöiden kokemusten ja mielikuvien kautta. Tutkimuksen toimeksiantaja on Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueen (PiKe) kirjastot, tarkemmin Alueellinen Kehittämistehtävä Tampere (Akepike). Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueen kirjastojen mahdollisuuksia itseohjautuvan työskentelykulttuurin rakentamisessa. Itseohjautuvuutta tarkastellaan työssä kahtalaisesta näkökulmasta – itseohjautuvuuden mahdollistavan johtamistyön ja sitä tukevan yleisen työn järjestelyn kautta.

Keskeinen teoria muodostuu tutkielmassa kolmesta päälinjasta. Teoriakokonaisuus voidaan kuvata yhdistelmäksi motivaatio-, organisaatio- ja johtamisteorioita. Itseohjautuvuutta käsitellään yksilökeskeisesti Ryanin ja Decin (2000) motivaatioteorian, niin sanotun itsemääräämisteorian kautta. Kollektiivista itseohjautuvuutta käsitellään Leen ja Edmondsonin (2017) post-hierarkkisen organisaation toimintaperiaatteiden kautta. Itseohjautuvuutta tukevaa johtamista käsitellään sekä jaetun johtajuuden ilmiön (mm. Spillane, 2005) että transformationaalisen johtajuuden (Klasmeier & Rowold, 2020) kautta.

Toimeksiantajaorganisaatiossa ei ole aikaisemmin tehty itseohjautuvuutta käsittelevää selvitystyötä. Tutkimuskysymykset asetettiin tästä lähtökohdasta käsin ja niiden keskiöön muodostui vallitsevan todellisuuden ymmärtäminen. Tutkimus on laadullinen ja se pyrkii ennen kaikkea sanoittamaan itseohjautuvuuden kokonaisuutta toimeksiantajaorganisaation näkökulmasta. Aineistonhankintamenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja haastateltavina toimivat PiKe-alueen kirjastoissa työskentelevät esihenkilöt. Haastateltavat henkilöt valikoituivat alaistensa määrän mukaan, siten, että alueen erikokoiset organisaatiot olivat edustettuina aineistossa. Aineiston analyysi toteutettiin sisällönanalyysilla.

Tutkimus lisää itseohjautuvuutta ja joustavaa työntekoa käsittelevää tutkimusta julkisella sektorilla. Yhtenä keskeisenä tuloksena tutkimuksessa on, että monessa tarkastellussa organisaatiossa mahdollistetaan yksilöiden itseohjautuva työnteko. Tämä mahdollisuus perustuu kuitenkin useammin johtajan ja alaisen väliseen dynamiikkaan, eikä niinkään organisaation rakenteisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tarkastelluissa organisaatioissa onkin suositeltavaa aloittaa virallinen organisaatiotason dialogi siitä, tulisiko tällainen joustava työnteon malli ottaa käyttöön, ja miten se tapahtuisi. Esimerkiksi itseohjautuvien tiimien ja aidon kollektiivisen päätöksenteon hyödyntäminen vaativat tuekseen organisaation rakenteita.

Pro gradu -tutkielman perusteella toimeksiantajalle tarjottiin opas (Liitteet 2–6), jossa annetaan ohjeita itseohjautuvan työnteon lisäämiseksi PiKe-organisaatioissa. Tutkimustuloksissa esille nousseiden havaintojen perusteella jatkotutkimusaiheena olisi hyödyllistä tehdä seurantatutkimus sellaisissa kirjasto-organisaatioissa, joissa on käynnistetty, tai ollaan käynnistämässä, itseohjautuvuuteen ja kollektiiviseen ohjautuvuuteen tähtääviä hankkeita.

This study examines the possibilities of less-hierarchical organizing and the chances for self-determination of individuals in library work. This study was commissioned by Alueellinen kehittämistehtävä Tampere (Akepike), a consortium of public libraries operating in Pirkanmaa and Keski-Suomi (PiKe), to be precise. The study was aimed to managers working in different levels in various library organizations among the regions in question. Different levels in managerial work means that the informants were sorted by the number of subordinates working in their unit. The findings of this study are based on experiences of these managers.

The purpose of the study was to map the possibilities in building a self-directed work culture. Self-direction is viewed from a two-point perspective: through management work that enables self-directive work (self-determination of individuals for example) and the organizing of general work that eventually supports self-directiveness and less-hierarchical way of organizing.

The central theory is a combination of three main lines in the study and can therefore be described as a combination of motivation, organization, and management theories. Self-direction is addressed in an individual-centered way through Ryan and Deci’s theory of motivation, the so-called self-determination-theory (2000). Collective self-direction is addressed through Lee and Edmond’s clarification of principles of post-hierarchical organizing. In addition, both perspectives are supported by leadership theories: the phenomenon of shared leadership (e.g., Spillane, 2005) and transformational leadership (Klasmeier & Rowold, 2020; Anderson & Sun, 2017).

The target organization (Akepike) had not previously conducted a study on self-directedness. The research questions were set out from this starting point and at the heart of them was to gain understanding of the prevailing reality. The research is qualitative and, above all, seeks to articulate the entity of self-direction from the perspective of the client organization. The method of data acquisition was a semi-structured interview, and the interviewees were managers working in the libraries of the PiKe-area. The analysis of the data was carried out using content analysis.

This research will increase the amount of research on self-direction and flexible working in public sector. A key result of the study was, among other things, that in many of the organizations examined, self-directed work was well enabled for individuals. However, this possibility was more often based on the personal dynamics between the manager and the subordinate, rather than on the organizational structures. In practice, this means that it would be advisable for the target organizations to enter into a formal, organizational level, dialogue on whether and how such a flexible working model should and could be introduced. For example, harnessing self-directed teams and collective decision-making requires organizational structures to support them.

Based on the master’s thesis, the client was also offered a guide, in which there were instructions on how to increase self-directed work in the PiKe-area. A guide is also attached to this study (appendixes 2–6). A key topic for further research is a follow-up research in organizations in which self-directed and collectively oriented projects have been launched or are being launched.