Kuinka saisin rikki kookospähkinän? : 3.-6.-luokkalaisten ongelmanratkaisustrategioita sanallisissa ongelmanratkaisutehtävissä
Huuskonen, Veikka (2021)
Huuskonen, Veikka
2021
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-03-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202102252265
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202102252265
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin sitä, minkälaisia ongelmanratkaisumenetelmiä peruskoulun 3.-6. luokkalaiset oppilaat hyödyntävät sanallisten ongelmanratkaisutehtävien ratkaisemisessa. Tavoitteena oli tehdä havaintoja erilaisista strategioista sekä niiden yleisen ilmenemisen suhteen että tehtäväkohtaisesti. Ongelmanratkaisu on jokaisen yksilön jokapäiväisen elämän ja toiminnan yksi pääasiallisista toimintamalleista. Kuitenkin koulun kontekstissa ongelmanratkaisun käsitteeseen ei suoranaisesti pureuduta eikä sen opettamiseen anneta suorasanaisesti ohjeistusta edes Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (OPH, 2014). Lisäksi on mahdollista, että ongelmanratkaisun opettaminen ja harjoittelu pelkistyvät vain yhteen oikeaan ratkaisuun pyrkiväksi toiminnaksi, jolloin jää täysin huomiotta ongelmien moniulotteisen lähestymisen mahdollisuus sekä luovan ongelmanratkaisun tapojen opettaminen ja oppiminen (Heikkilä, 1982).
Tämä laadullinen tutkimus toteutettiin valikoidun maaseutumaisen kunnan perusopetuksen 1-6 vuosiluokat sisältävässä koulussa ja tutkimuksessa tutkittiin neljän erilaisen sanallisen ongelmanratkaisutehtävän ratkaisemisessa käytettyjä strategioita. Tutkimuksen aineiston analysoinnissa hyödynnettiin sisällönanalyysia ja näin etsittiin tehtävien ratkaisujen ja niihin johtaneiden ajatuskehitelmien kielentämistä. Kielentämisen avulla on mahdollista päästä kiinni tutkittavien ajatuksiin sen suhteen, miten he ratkaisivat tutkimuksessa hyödynnettyjä tehtäviä.
Tutkimukseen osallistui neljä 3.-6.-luokkalaista oppilasta ja aineistoa koostui neljästä tehtävästä, jotka jokainen osallistuja teki. Näin tutkimuksen aineistoksi tuli yhteensä 16 tehtyä tehtävää. Oppilaat kielensivät kutakin tehtävää koskien omaa ajatteluaan lähtökohdasta lopputulokseen, ja tutkimuksessa tavoitteena oli löytää erilaisia strategioita oppilaiden kielennetyistä tehtävistä. Tutkimuksen aikana oppilaiden kielentämät tehtävien ratkaisemisen tapojen äänitteiden litteroinnista sisällönanalyysin avulla löytyi 16 tehtävästä yhteensä 21 ratkaisua. Ratkaisujen määrät ja kielennettyjen vastausten kautta löydettyjä strategioita löytyi kuusi erilaista: päättely, ohjattu ratkaisu, luovuus, kirjoittaminen, matemaattinen ratkaisu sekä yhdessä tapauksessa tehtävän ratkaisun keskeytyminen, joka johtui tehtävien haastavuudesta ja vaikeudesta.
Tutkimuksen reliabiliteetti on heikko siinä suhteessa, että tutkimuksen otanta on pieni (mainittu 4 oppilasta) ja oppilaat valikoituivat tutkimukseen vapaaehtoisen osallistumisen periaatteella. Kuitenkin tutkimuksen havainnot useiden erilaisten ratkaisujen ja strategioiden ilmenemisen suhteen osoittavat sen, että tutkimuksessa käytetyt sanalliset ongelmanratkaisutehtävät toivat oppilaille kokemuksia ja onnistumisia esimerkiksi useamman ratkaisun mahdollistavista tehtävistä.
Tämä laadullinen tutkimus toteutettiin valikoidun maaseutumaisen kunnan perusopetuksen 1-6 vuosiluokat sisältävässä koulussa ja tutkimuksessa tutkittiin neljän erilaisen sanallisen ongelmanratkaisutehtävän ratkaisemisessa käytettyjä strategioita. Tutkimuksen aineiston analysoinnissa hyödynnettiin sisällönanalyysia ja näin etsittiin tehtävien ratkaisujen ja niihin johtaneiden ajatuskehitelmien kielentämistä. Kielentämisen avulla on mahdollista päästä kiinni tutkittavien ajatuksiin sen suhteen, miten he ratkaisivat tutkimuksessa hyödynnettyjä tehtäviä.
Tutkimukseen osallistui neljä 3.-6.-luokkalaista oppilasta ja aineistoa koostui neljästä tehtävästä, jotka jokainen osallistuja teki. Näin tutkimuksen aineistoksi tuli yhteensä 16 tehtyä tehtävää. Oppilaat kielensivät kutakin tehtävää koskien omaa ajatteluaan lähtökohdasta lopputulokseen, ja tutkimuksessa tavoitteena oli löytää erilaisia strategioita oppilaiden kielennetyistä tehtävistä. Tutkimuksen aikana oppilaiden kielentämät tehtävien ratkaisemisen tapojen äänitteiden litteroinnista sisällönanalyysin avulla löytyi 16 tehtävästä yhteensä 21 ratkaisua. Ratkaisujen määrät ja kielennettyjen vastausten kautta löydettyjä strategioita löytyi kuusi erilaista: päättely, ohjattu ratkaisu, luovuus, kirjoittaminen, matemaattinen ratkaisu sekä yhdessä tapauksessa tehtävän ratkaisun keskeytyminen, joka johtui tehtävien haastavuudesta ja vaikeudesta.
Tutkimuksen reliabiliteetti on heikko siinä suhteessa, että tutkimuksen otanta on pieni (mainittu 4 oppilasta) ja oppilaat valikoituivat tutkimukseen vapaaehtoisen osallistumisen periaatteella. Kuitenkin tutkimuksen havainnot useiden erilaisten ratkaisujen ja strategioiden ilmenemisen suhteen osoittavat sen, että tutkimuksessa käytetyt sanalliset ongelmanratkaisutehtävät toivat oppilaille kokemuksia ja onnistumisia esimerkiksi useamman ratkaisun mahdollistavista tehtävistä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8344]