Tehohoidossa hoidettujen aikuisten terveyteen liittyvään elämänlaatuun yhteydessä olevat tekijät

Abstract

Tehohoidossa olleiden aikuisten potilaiden terveyteen liittyvä elämänlaatu on todettu olevan huonompi kuin ikä- ja sukupuolivakioidulla normaaliväestöllä. Terveyteen liittyvä elämänlaatu on subjektiivinen kokemus terveydestä. Se sisältää ihmisen terveydentilan vaikutuksen toimintakykyyn, sekä fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan RAND-36-elämänlaatumittarin terveyteen liittyvän elämänlaadun kahdeksaa osa-aluetta, jotka ovat koettu terveydentila, fyysinen toimintakyky, psyykkinen hyvinvointi, sosiaalinen toimintakyky, tarmokkuus, kivuttomuus, sekä fyysisistä ja psyykkisistä syistä johtuvat roolitoiminnan ongelmat.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata tehohoidossa olleiden aikuisten potilaiden terveyteen liittyvää elämänlaatua tehohoidon jälkeen sekä taustatekijöiden yhteyttä terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Tarkasteltavat taustatekijät olivat sukupuoli, ikä vuosina, tehohoitoaika (vrk), työllisyys sekä diagnoosi. Tietoa voidaan hyödyntää kehitettäessä tehohoidon toimintoja ja interventioita. Tässä tutkimuksessa aineistona käytettiin yhden yliopistollisen sairaalan tehohoidon jälkiseurantakäynnillä vuosina 2011–2019 saatua tietoa. Tehohoidossa olleet potilaat olivat täyttäneet RAND-36-elämänlaatumittarilla tehdyn kyselyn. Kohderyhmänä olivat yli 18-vuotiaat potilaat (n=207). Aineiston kuvailussa käytettiin frekvenssejä, prosenttiosuuksia sekä keski- ja hajontalukuja muuttujien mitta-asteikosta riippuen. Muuttujien välistä yhteyttä tarkasteltiin normaalisti jakautuneiden muuttujien kohdalla yksisuuntaisen varianssianalyysin ja riippumattomien otosten t-testin avulla. Vinosti jakautuneiden muuttujien kohdalla yhteyksiä tarkasteltiin ei-parametristen testien avulla käyttäen Spearmanin korrelaatiokerrointa, Mann-Whitney U- ja Kruskall-Wallis H -testiä.

Tutkimuksen tulosten mukaan tehohoidossa olleet aikuiset potilaat kokivat terveyteen liittyvän elämänlaadun heikoimmiksi osa-alueiksi fyysisen roolitoiminnan ja koetun terveyden. Vahvimmiksi terveyteen liittyvän elämänlaadun osa-alueiksi arvioitiin kivuttomuus, sosiaalinen toimintakyky sekä psyykkinen hyvinvointi. Taustatekijöistä terveyteen liittyvään elämänlaatuun tehohoidon jälkeen olivat yhteydessä sukupuoli, työllisyys ja diagnoosi. Naiset arvioivat terveyteen liittyvän elämänlaadun miehiä huonommaksi kaikissa muissa osa-alueissa paitsi fyysisessä roolitoiminnassa. Työllisyys oli yhteydessä toimintakykyyn, psyykkiseen ja fyysiseen roolitoimintaan, tarmokkuuteen, koettuun terveyteen, sosiaaliseen toimintakykyyn sekä psyykkiseen hyvinvointiin. Diagnoosin havaittiin olevan yhteydessä toimintakykyyn ja kivuttomuuteen.

Tulosten perusteella voidaan päätellä, että osalla taustatekijöistä oli yhteys terveyteen liittyvän elämänlaadun kokemiseen. Terveyteen liittyvä elämänlaatu on käsitteenä moniulotteinen, joten olisi tarpeellista tutkia lisää siihen vaikuttavia tekijöitä. Jatkossa olisi hyödyllistä tutkia aihetta kvalitatiivisella tutkimusotteella, jolloin voitaisiin kehittää kohdennettuja tukitoimia terveyteen liittyvän elämänlaadun parantamiseksi.