Äitien kokemuksia yli 1-vuotiaan lapsen imetyksestä ja terveydenhuollon ammattilaisten asenteista sitä kohtaan

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma koostuu artikkelikäsikirjoituksesta ”Äitien kokemuksia yli 1-vuotiaan lapsen imetyksestä” sekä tutkielmaa täydentävästä lisäosasta, jossa tutkittiin äitien kokemuksia terveydenhuollon ammattilaisten asenteista yli 1-vuotiaan lapsen imetystä kohtaan. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa äitien näkökulmasta tietoa terveydenhuollon ammattilaisille yli 1-vuotiaan lapsen imetyksestä sekä terveydenhuollon ammattilaisten asenteista sitä kohtaan. Tiedon avulla voidaan tukea äitejä halutessaan pidempään imetykseen sekä normalisoida pitkää imetystä. Tavoitteena oli lisätä terveydenhuollon ammattilaisten käsitystä siitä, millaisena yli 1-vuotiaan lapsen imetys näyttäytyy äitien elämässä ja miten heitä voisi siinä parhaiten huomioida ja tukea. Tutkimustuloksia on mahdollista hyödyntää terveydenhuollon ammattilaisten imetyskoulutuksessa yli 1-vuotiaiden lasten imetykseen liittyen. Tutkimusaineisto kerättiin joulukuussa 2020 teemahaastatteluin yli 1-vuotiasta lastaan imettäviltä äideiltä (n=10), joilla oli jokin kokemus kohtaamisesta terveydenhuollon ammattilaisten kanssa, jonka aikana yli 1-vuotiaan imetys oli tullut puheeksi. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Äidit kokivat yli 1-vuotiaan lapsen imetyksen rauhoittavana rakkauden osoittamisena, johon liittyi imetyshetkiin tiivistyvä rakkaus sekä mielenrauhan lisääntyminen. Kokemukseen äidin ja lapsen parhaan edistämisestä sisältyi imetyksen näkeminen lapsen parhaana sekä terveyshyötyjen motivoiva vaikutus. Äidit kokivat imetyksen olevan vaivaton osa arkea, johon liittyi imetyksen luonnollisuus osana perheen elämää sekä imetyksen huolettomuus. Minäpystyvyyden kokeminen sisälsi itse hankitun imetyksen asiantuntemuksen, kielteistenkin tuntemusten tiedostamisen sekä imetyksen onnistumisen suuren arvon. Kokemukseen ristiriitaisesti kohdelluksi tulemisesta liittyi yhteiskunnan vieraantuminen yli 1-vuotiaan imetyksestä, julkisten imetystilanteiden välttäminen, negatiivissävytteisen tarkastelun alle joutuminen sekä toisaalta kyseenalaistamattoman hyväksynnän saaminen. Äidit kokivat terveydenhuollon ammattilaisten tekevän virheellisiä oletuksia imetyksen lopettamisen ajankohtaisuudesta. Tähän kokemukseen liittyi automaattinen oletus imetyksen päättymisestä sekä imetyksen lopettamiskeskustelut äidin toiveiden vastaisesti. Äitien kokemukseen terveydenhuollon ammattilaisten vääriin tietoihin pohjautuvasta vähättelevästä asenteesta sisältyi virheellisiin imetysnäkemyksiin vetoaminen ja imetyksen näkeminen hyödyttömänä toimintana. Terveydenhuollon ammattilaisten asenteiden vaihtelevuuden johtaminen imetyksen salaamiseen sisälsi asenteen riippumisen ammattilaisesta sekä kielteisten asenteiden yhteyden imetyksen salaamiseen. Äidit kokivat imetystä tukevan suhtautumisen eheyttävänä, ja tähän kokemukseen liittyi asiallinen imetyksen huomioon ottaminen, arvostuksen saaminen imetykselle, äidin näkemyksien kunnioittaminen sekä positiivisten asenteiden korjaava vaikutus. Tuloksissa korostui äitien kokemus yli 1-vuotiaan imetyksestä lapsen parasta edistävänä toimintana. Äidit kuvautuivat itsevarmoina ja imetyksen jatkamispäätökseensä tyytyväisinä. Äidit kokivat yli 1-vuotiaan lapsen imetyksen elämää helpottavana tekijänä ja näin ollen koko perheen hyvinvointia tukevana. Äitien kokemusten mukaan tätä ei kuitenkaan aina ymmärretä, ja ulkopuolisten imetykseen suhtautuminen on hyvinkin ristiriitaista. Tutkimustulokset osoittivat äitien kokevan terveydenhuollon ammattilaisten positiivisten imetysasenteiden ohella paljon myös negatiivisia asenteita yli 1-vuotiaan imetystä kohtaan. Terveydenhuollon ammattilaisten asenteet olivat ennalta-arvaamattomia ja ammattilaissidonnaisia, ja vanhempien terveydenhuollon ammattilaisten koettiin suhtautuvan imetykseen nuorempia negatiivisemmin. Äitien kokemusten mukaan terveydenhuollon ammattilaisten asenteisiin vaikuttivat heidän omat virheelliset näkemyksensä imetykseen liittyen. Imetystä arvostavat kohtaamiset koettiin eheyttävinä, ja näin yksittäisen terveydenhuollon ammattilaisen merkitys imetyksiin liittyvissä kohtaamisissa korostui. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yli 1-vuotiaan lapsen imetys on vielä laajalti väärinymmärrettyä ja sitä tulisi normalisoida. Äitien tulisi kokea kannustavia ja arvostavia kohtaamisia etenkin terveydenhuollon ammattilaisten kanssa yli 1-vuotiaan imetykseen liittyen.