Sujuuko yhteinen työ kuin siivillä? : Suomen lentoliikenne institutionaalisuuden viitekehyksessä
Rinta-aho, Riina (2021)
Rinta-aho, Riina
2021
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-03-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202102192178
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202102192178
Tiivistelmä
Lentoliikenne on monitoimijainen toimiala, joka on tiiviisti verkottunut sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Suomessa lentoliikenteen kokonaisuus toimii yhteiskunnan eri sektoreiden jatkuvassa vuorovaikutuksessa ja sillä on tiiviitä yhteyksiä myös muihin toimialoihin. Lentoliikennettä on hallintotieteellisessä tutkimuksessa tutkittu tähän saakka hyvin vähän, joten sen perusteelliselle tutkimukselle on tarvetta. Tässä pro gradu -tutkimuksessa pyritäänkin vastaamaan tuohon tämänhetkiseen tutkimusaukkoon.
Tämä pro gradu tutkii Suomen lentoliikenteen alaa institutionaalisten paineiden näkökulmasta. Tutkimuksessa pohditaan, millaisia organisaatioita ja niistä edelleen muodostuvia instituutioita Suomen lentoliikenteen alalla on. Tutkimuksessa vastataan siihen, millaisia institutionaalisia paineita Suomen lentoliikenteeseen kohdistuu ja miten ne ilmenevät lentoliikenteen alalla. Tutkimus on jaettu kahteen apututkimuskysymykseen, joihin vastataan tutkimuksen tuloksissa kaksijakoisesti, analysoiden ensimmäinen aineistolähtöisesti ja toinen teorialähtöisesti. Lopulta johtopäätöksissä yhdistetään kahden apututkimuskysymysten vastaukset ja muodostetaan niiden avulla lopulliset päätelmät tutkimuksen päätutkimuskysymykseen.
Tutkimuksessa muodostetaan kokonaiskuva Suomen lentoliikenteen organisaatioista ja instituutioista. Suomen lentoliikenteen instituutioita ovat lentoliikenteen viranomaiset, voittoa tavoittelevat yritykset, hybridiset organisaatiot, järjestöt ja liitot sekä koulutusorganisaatiot. Lisäksi keskitytään Suomen lentoliikenteessä vaikuttaviin DiMaggion ja Powellin (1983) määrittelemiin institutionaalisiin paineisiin. Tuloksissa teorialähtöisesti analysoituja, institutionaalisten paineiden aiheuttamia ilmiöitä lentoliikenteessä ovat pakottavista paineista kansainvälisen sääntelyn pakottavuus, julkiset hallintotehtävät, poliittiset voimat, valtion läsnäolon merkitys lentoliikenteessä, lentoliikennesopimusten pakottava luonne, allianssien pakottavuus ja liiketoiminnallisen voitontavoittelun logiikat. Jäljitteleviä paineita kuvaavia ilmiöitä ovat organisaatioiden valmistautuminen muutostilanteisiin ja toiminnan harmonisointi organisaatioissa. Normatiivisista paineista kertovat lentoliikenteessä sen kansainvälinen yhteistoiminta, ammattijärjestöjen ja koulutusorganisaatioiden merkitys sekä lentoliikenteen hybridiset ilmentymät.
Tämän tutkimuksen perusteella Suomen lentoliikenne näyttäytyy hybridisenä, verkostomaisena, dynaamisena sekä itsenäisenä ja riippuvaisena. Nämä neljä lentoliikenteen institutionaalista ominaisuutta kertovat yhdessä alan pyrkimyksistä samankaltaisuuteen sen ympäristön kanssa. Lentoliikenteen organisaatioiden ja instituutioiden samankaltaistuminen niiden ympäristöjen kanssa kertoo pohjimmiltaan niiden pyrkimyksistä toiminnan legitimiteettiin (DiMaggio ja Powell 1983). Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että lentoliikenteessä sen instituutioilla ja niissä tapahtuvilla muutoksilla on vaikutusta instituutioiden toimintaympäristöihin. Myös päinvastaisesti institutionaalisen toimintaympäristön muutokset aiheuttavat vahvoja muutospaineita lentoliikenteen instituutioille. Institutionaalisessa ympäristössä tapahtuvat muutokset ohjaavat toimijoita muutokseen, oli kyse lentoliikenteen yksittäisestä organisaatiosta tai koko toimialasta.
Tämä pro gradu tutkii Suomen lentoliikenteen alaa institutionaalisten paineiden näkökulmasta. Tutkimuksessa pohditaan, millaisia organisaatioita ja niistä edelleen muodostuvia instituutioita Suomen lentoliikenteen alalla on. Tutkimuksessa vastataan siihen, millaisia institutionaalisia paineita Suomen lentoliikenteeseen kohdistuu ja miten ne ilmenevät lentoliikenteen alalla. Tutkimus on jaettu kahteen apututkimuskysymykseen, joihin vastataan tutkimuksen tuloksissa kaksijakoisesti, analysoiden ensimmäinen aineistolähtöisesti ja toinen teorialähtöisesti. Lopulta johtopäätöksissä yhdistetään kahden apututkimuskysymysten vastaukset ja muodostetaan niiden avulla lopulliset päätelmät tutkimuksen päätutkimuskysymykseen.
Tutkimuksessa muodostetaan kokonaiskuva Suomen lentoliikenteen organisaatioista ja instituutioista. Suomen lentoliikenteen instituutioita ovat lentoliikenteen viranomaiset, voittoa tavoittelevat yritykset, hybridiset organisaatiot, järjestöt ja liitot sekä koulutusorganisaatiot. Lisäksi keskitytään Suomen lentoliikenteessä vaikuttaviin DiMaggion ja Powellin (1983) määrittelemiin institutionaalisiin paineisiin. Tuloksissa teorialähtöisesti analysoituja, institutionaalisten paineiden aiheuttamia ilmiöitä lentoliikenteessä ovat pakottavista paineista kansainvälisen sääntelyn pakottavuus, julkiset hallintotehtävät, poliittiset voimat, valtion läsnäolon merkitys lentoliikenteessä, lentoliikennesopimusten pakottava luonne, allianssien pakottavuus ja liiketoiminnallisen voitontavoittelun logiikat. Jäljitteleviä paineita kuvaavia ilmiöitä ovat organisaatioiden valmistautuminen muutostilanteisiin ja toiminnan harmonisointi organisaatioissa. Normatiivisista paineista kertovat lentoliikenteessä sen kansainvälinen yhteistoiminta, ammattijärjestöjen ja koulutusorganisaatioiden merkitys sekä lentoliikenteen hybridiset ilmentymät.
Tämän tutkimuksen perusteella Suomen lentoliikenne näyttäytyy hybridisenä, verkostomaisena, dynaamisena sekä itsenäisenä ja riippuvaisena. Nämä neljä lentoliikenteen institutionaalista ominaisuutta kertovat yhdessä alan pyrkimyksistä samankaltaisuuteen sen ympäristön kanssa. Lentoliikenteen organisaatioiden ja instituutioiden samankaltaistuminen niiden ympäristöjen kanssa kertoo pohjimmiltaan niiden pyrkimyksistä toiminnan legitimiteettiin (DiMaggio ja Powell 1983). Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että lentoliikenteessä sen instituutioilla ja niissä tapahtuvilla muutoksilla on vaikutusta instituutioiden toimintaympäristöihin. Myös päinvastaisesti institutionaalisen toimintaympäristön muutokset aiheuttavat vahvoja muutospaineita lentoliikenteen instituutioille. Institutionaalisessa ympäristössä tapahtuvat muutokset ohjaavat toimijoita muutokseen, oli kyse lentoliikenteen yksittäisestä organisaatiosta tai koko toimialasta.