Nopea hoitoketju vakuutusyhtiön ja työnantajan yhteisenä intressinä – tilastollinen analyysi työtapaturma-aineiston perusteella

Abstract

Suomessa työtapaturmavakuutuksen julkista viranomaistehtävää hoitavat yksityiset vakuutusyhtiöt. Vaikka työturvallisuuteen onkin viime vuosina panostettu Suomessa, aina työtapaturmilta ei kuitenkaan voida välttyä. Työtapaturman aiheuttaessa työkyvyttömyyttä on nopean hoidon varmistamisessa erityisen tärkeää sekä vakuutusyhtiön että hoitavan lääkäriaseman saumaton yhteistyö. Lääkäriaseman ja vakuutusyhtiön välisen toiminnan nopeuden yksi mittari on maksusitoumuksen myöntämisen ja hoitoonpääsyn viemä aika eli hoidon viivästys. Mahdollisimman nopea paraneminen edesauttaa samalla työntekijän jaksamisessa ja työnantajan kustannusten minimoinnissa.

Tämän tutkimuksen aiheena on selvittää, kuinka paljon hoidon viivästys vaikuttaa kokonaistyökyvyttömyysaikaan ja minkälaisia kustannuksia hoidon viivästys aiheuttaa sekä työnantajalle että vakuutusyhtiölle. Tutkimuksen teoriassa tutustutaan Suomen työtapaturmavakuutuksen järjestämiseen ja periaatteisiin, hoidon viivästyksen lääketieteellisiin vaikutuksiin sekä vakuutusyhtiön ansaintalogiikkaan työtapaturmavakuutuksen tapauksessa. Empiriaosuudessa aineistona on käytössä erään vakuutusyhtiön työtapaturma-aineisto vuosilta 2010–2020/4.

Tutkimukseen on valittu työtapaturmissa sattuneet olan ja polven vammat diagnoosikoodein ”S43”, ”S46” ja ”S83”. Aineistossa selvitetyistä taustamuuttujista on ristiintaulukoinnin avulla havaittu, että keskimäärin pidempi työkyvyttömyysaika on miehillä, iäkkäämmillä, olan vammoissa ja pitkissä hoidon viiveissä. Lisäksi tutkimuksessa rakennetaan yhden selittäjän lineaarinen regressioanalyysi, jossa hoidon viivästys toimii selittäjänä työkyvyttömyysajalle. Hoidon viivästys osoittautuu yhdeksi merkittäväksi tekijäksi työkyvyttömyysajan pituudelle, mutta mallin selitysaste jättää kuitenkin tarpeen lisätutkimukselle ja lisämuuttujien tarkastelulle.

Ansionmenetyskorvausten havaitaan aineistossa dominoivan vakuutusyhtiölle aiheutuvia työtapaturmakustannuksia. Lisäksi rakennetun regressiomallin avulla arvioidaan hoidon viivästyksen aikaansaamia kustannuksia sekä vakuutusyhtiölle että työnantajalle. Tutkimus osoittaa, että vakuutusyhtiön nopea maksusitoumuskäsittely ja hoidon tarjoaminen vahingoittuneelle on kaikkien osapuolien kannalta yksi tärkeimmistä yhteisistä intresseistä.