”Sit joku muistaa just, että hei mä oon kolme.” : Matemaattinen kielentäminen kolmevuotiaiden matematiikkakasvatuksessa
Pienimäki, Roosa (2021)
Pienimäki, Roosa
2021
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-03-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202102192166
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202102192166
Tiivistelmä
Tutkielmassa perehdyttiin varhaiskasvatuksen opettajien matemaattiseen kielentämiseen osana kolmevuotiaiden lasten matematiikkakasvatusta, heidän pedagogiikastansa vastaavien varhaiskasvatuksen opettajien kertomana. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita siitä, millaisissa tilanteissa varhaiskasvatuksen opettajat käyttävät matemaattista kielentämistä sekä millä tavoin matemaattisen kielentämisen eri osa-alueita käytetään.
Tutkielmassa esitellään kirjallisuuden ja aiempien tutkimusten avulla kolmevuotiaiden matemaattista kehitystä, varhaiskasvatuksen toteuttamista sekä matemaattista ajattelua ja kielentämistä. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden kautta ja se analysoitiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen. Haastateltavina olivat kolme varhaiskasvatuksen opettajaa kolmesta eri päiväkodista, jotka työskentelivät haastatteluiden ajankohtana kolmevuotiaiden ryhmässä.
Tulosten pohjalta voitiin muodostaa kaksi keskeistä johtopäätöstä varhaiskasvatuksen opettajien matemaattisen kielentämisen käyttämisestä. Ensimmäinen johtopäätös on, että varhaiskasvatuksen opettajat hyödyntävät matemaattista kielentämistä monipuolisesti erilaisissa tilanteissa ja suurin osa siitä ajoittuu arjen hetkiin. Tällaisia arjen hetkiä ovat esimerkiksi ruokailu- ja pukemistilanteet. Matemaattisen kielentämisen arkisuus juontaa juurensa opettajien luontaisesta taidosta integroida matemaattista sisältöä puheeseen, lasten uteliaisuudesta sekä matematiikan konkreettisuudesta. Toinen johtopäätös on, että varhaiskasvatuksen opettajat käyttävät matemaattisen kielentämisen eri osa-alueita hyvin monipuolisesti osa-alueille tyypillisin tavoin. Aineistossa ei voida havaita ainoastaan yhtä kielentämisen osa-aluetta kerrallaan ja niitä käytetään paljon toistensa tukena samanaikaisesti. Monipuolisen matemaattisen kielentämisen taustalla on pedagogisia syitä ja sen avulla pyritään vahvistamaan lapsen matemaattisen ajattelun kehittymistä. Taktiilista toiminnan kieltä, luonnollista kieltä sekä kuviokieltä käytetään tarkoituksena tukea lapsen matemaattista kehitystä ja tästä poikkeaa symbolikieli, jonka rooli kolmevuotiaan matemaattisessa ymmärryksessä on vielä pieni. Sen käyttäminen näkyy vahvasti osana matemaattista kielentämistä, mutta se esiintyy pääasiassa termeinä muun kielentämisen mukana. Muihin kielentämisen osa-alueisiin poiketen, sitä pyritään opettelemaan sekä sitomaan matemaattiseen ajatteluun näiden kolmen muun osa-alueen avulla.
Tutkielmassa esitellään kirjallisuuden ja aiempien tutkimusten avulla kolmevuotiaiden matemaattista kehitystä, varhaiskasvatuksen toteuttamista sekä matemaattista ajattelua ja kielentämistä. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden kautta ja se analysoitiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen. Haastateltavina olivat kolme varhaiskasvatuksen opettajaa kolmesta eri päiväkodista, jotka työskentelivät haastatteluiden ajankohtana kolmevuotiaiden ryhmässä.
Tulosten pohjalta voitiin muodostaa kaksi keskeistä johtopäätöstä varhaiskasvatuksen opettajien matemaattisen kielentämisen käyttämisestä. Ensimmäinen johtopäätös on, että varhaiskasvatuksen opettajat hyödyntävät matemaattista kielentämistä monipuolisesti erilaisissa tilanteissa ja suurin osa siitä ajoittuu arjen hetkiin. Tällaisia arjen hetkiä ovat esimerkiksi ruokailu- ja pukemistilanteet. Matemaattisen kielentämisen arkisuus juontaa juurensa opettajien luontaisesta taidosta integroida matemaattista sisältöä puheeseen, lasten uteliaisuudesta sekä matematiikan konkreettisuudesta. Toinen johtopäätös on, että varhaiskasvatuksen opettajat käyttävät matemaattisen kielentämisen eri osa-alueita hyvin monipuolisesti osa-alueille tyypillisin tavoin. Aineistossa ei voida havaita ainoastaan yhtä kielentämisen osa-aluetta kerrallaan ja niitä käytetään paljon toistensa tukena samanaikaisesti. Monipuolisen matemaattisen kielentämisen taustalla on pedagogisia syitä ja sen avulla pyritään vahvistamaan lapsen matemaattisen ajattelun kehittymistä. Taktiilista toiminnan kieltä, luonnollista kieltä sekä kuviokieltä käytetään tarkoituksena tukea lapsen matemaattista kehitystä ja tästä poikkeaa symbolikieli, jonka rooli kolmevuotiaan matemaattisessa ymmärryksessä on vielä pieni. Sen käyttäminen näkyy vahvasti osana matemaattista kielentämistä, mutta se esiintyy pääasiassa termeinä muun kielentämisen mukana. Muihin kielentämisen osa-alueisiin poiketen, sitä pyritään opettelemaan sekä sitomaan matemaattiseen ajatteluun näiden kolmen muun osa-alueen avulla.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [7051]