Tyytymättömyyden ja suurten ikäluokkien vaikutus nuorisofestivaalikulttuurin syntyyn Suomessa -Tapaus Ruisrock
Lehtonen, Suvi (2021)
Lehtonen, Suvi
2021
Historian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in History
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-02-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202102172134
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202102172134
Tiivistelmä
Tämän kandidaatin työn tarkoituksena on selvittää, miten tyytymättömyys ja suuret ikäluokat ovat vaikuttaneet nuorisofestivaalikulttuurin syntyyn Suomessa 1960-luvun loppupuolella. Tapausesimerkkinä tutkimuksessa käytetään vuodesta 1970 asti toiminutta Ruisrock-festivaalia. Tutkin, miten Ruisrockin perustajien ydinryhmän tyytymättömyys on vaikuttanut Ruisrockin syntymiseen. Vertaan ydinryhmä ajatusta Matti Virtasen ”Nuoren Suomen traditio sukupolvien ketjuna” (2003) -artikkelissa esitettyyn ydinryhmään. Pohdin, miten yhteiskunta ja yhteiskunnallinen ilmapiiri on ollut suotuisa nuorisofestivaalikulttuurin syntyyn ja suurten ikäluokkien kokemaa tarvetta festivaaleille. Koska suuret ikäluokat olivat nuoria 1960–1970-luvuilla työssä keskeiseksi nousee myös nuoret ja nuorisokulttuuri. Lopuksi tutkin vielä, miten tyytymättömyyteen ja suurten ikäluokkien tarpeeseen vastattiin. Työn tarkoituksena oli selvittää nuorisofestivaalikulttuurin syntymiseen vaikuttaneita tekijöitä.
Työn aineisto koostui Ruisrockin perustajan Kari Purssilan haastattelusta, Janne Hakulisen aikalaisteoksesta ”Vapaa-aika ja populaarikulttuuri” (1974) ja nuortenlehti Suosikin vuosien 1969–1971 vuosikerroista. Täydensin työtäni 1960–1970-lukujen väestötiedoilla havainnollistaakseni suurten ikäluokkien osuuksia väestöstä. Työn aineisto perustuu pitkälti Ruisrockin muisteltuun muistoon, mutta luodakseni monipuolisemman työn, täydensin työtä aineistolla, joka ei ole voinut muuttua ajan saatossa.
Ydinryhmän tyytymättömyydellä oli keskeinen vaikutus Ruisrockin syntymisen kannalta. Ydinryhmä oli tyytymätön yhteiskunnan, eritoten Turun kaupungin, nuorisomusiikille antamaan tukeen. Myös yhteiskunnallinen ilmapiiri oli otollinen nuorisofestivaalikulttuurin syntyyn. Suomi modernisoitui nopeasti 1960-luvulla, jolloin Suomessa tapahtui kulttuurillinen ja yhteiskunnallinen murros. Suomi kaupungistui ja muuttui kulutusyhteiskunnaksi. Nämä murrokset mahdollistivat osittain nuorisofestivaalikulttuurin synnyn. Nuorilla oli varallisuutta ja vapaa-aikaa, jotka vaikuttivat nuorisofestivaalien tarpeen syntymiseen. Nuorten kulttuuri erottui selvemmin aikuisten maailmasta. Vapaa-ajan murrosta tutkittiin työssä Hakulisen teoksen avulla ja kandidaatintyö osoittaa, että lisääntyneeseen vapaa-aikaan kiinnitettiin huomiota. Havaintoa tukee myös Suosikin artikkelit. Tutkimuskirjallisuuden keskeisempiä havaintoja olivat suurten ikäluokkien koon vaikutus yhteiskunnassa. Koska nuoria oli lukumäärällisesti ja suhteellisesti paljon heidän tarpeensa ja intressinsä otettiin huomioon. Nuoria pidettiin tulevaisuuden toivoina, joihin haluttiin panostaa.
Työn aineisto koostui Ruisrockin perustajan Kari Purssilan haastattelusta, Janne Hakulisen aikalaisteoksesta ”Vapaa-aika ja populaarikulttuuri” (1974) ja nuortenlehti Suosikin vuosien 1969–1971 vuosikerroista. Täydensin työtäni 1960–1970-lukujen väestötiedoilla havainnollistaakseni suurten ikäluokkien osuuksia väestöstä. Työn aineisto perustuu pitkälti Ruisrockin muisteltuun muistoon, mutta luodakseni monipuolisemman työn, täydensin työtä aineistolla, joka ei ole voinut muuttua ajan saatossa.
Ydinryhmän tyytymättömyydellä oli keskeinen vaikutus Ruisrockin syntymisen kannalta. Ydinryhmä oli tyytymätön yhteiskunnan, eritoten Turun kaupungin, nuorisomusiikille antamaan tukeen. Myös yhteiskunnallinen ilmapiiri oli otollinen nuorisofestivaalikulttuurin syntyyn. Suomi modernisoitui nopeasti 1960-luvulla, jolloin Suomessa tapahtui kulttuurillinen ja yhteiskunnallinen murros. Suomi kaupungistui ja muuttui kulutusyhteiskunnaksi. Nämä murrokset mahdollistivat osittain nuorisofestivaalikulttuurin synnyn. Nuorilla oli varallisuutta ja vapaa-aikaa, jotka vaikuttivat nuorisofestivaalien tarpeen syntymiseen. Nuorten kulttuuri erottui selvemmin aikuisten maailmasta. Vapaa-ajan murrosta tutkittiin työssä Hakulisen teoksen avulla ja kandidaatintyö osoittaa, että lisääntyneeseen vapaa-aikaan kiinnitettiin huomiota. Havaintoa tukee myös Suosikin artikkelit. Tutkimuskirjallisuuden keskeisempiä havaintoja olivat suurten ikäluokkien koon vaikutus yhteiskunnassa. Koska nuoria oli lukumäärällisesti ja suhteellisesti paljon heidän tarpeensa ja intressinsä otettiin huomioon. Nuoria pidettiin tulevaisuuden toivoina, joihin haluttiin panostaa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8354]