Maailman tärkein sosiaalihuoltokysymys : Sosiaalityö ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Abstract

Ilmastonmuutos on yksi keskeisimmistä käsillä olevista globaaleista haasteista. Ilmastonmuutosta ei voida estää, joten ainoa vaihtoehto on sen hillitseminen ja uusiin olosuhteisiin sopeutuminen. Ilmastonmuutoksen aikaansaamat vaikutukset esimerkiksi toimeentuloon ja turvallisuuteen vaikuttavat hyvinvointiimme ja liittyvät siten vahvasti myös sosiaalityöhön. Ilmastonmuutoskeskustelussa sosiaalinen näkökulma on jäänyt luonnontieteellisen ja teknisen näkökulman varjoon. Kandidaatintutkielman tarkoituksena on selvittää sosiaalityön keinoja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Lähtökohtana on ilmastonmuutoksen tunnistaminen vakavana eksistentiaalisena kriisinä, joka on uhka paitsi hyvinvoinnillemme myös koko ihmiskunnan olemassaololle. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii ekososiaalisen sosiaalityön näkökulma. Tutkimus on toteutettu laadullisena review-tutkimuksena eli kirjallisuuskatsauksena, jossa tarkastellaan yhdeksää kansainvälistä sosiaalityön alaan liittyvää tutkimusartikkelia. Aineiston analyysi pohjautuu sisällönanalyysiin, jossa jäsennetään sosiaalityön erilaisia keinoja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Tutkimustulosten perusteella sosiaalityöllä on osaltaan keskeinen merkitys ja repertuaarissaan useita tapoja vastata ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteeseen. Sosiaalityö voi osallistua ilmastonmuutokseen sopeutumiseen asiakastyön, rakenteellisen sosiaalityön ja globaalin sosiaalityön keinoja hyödyntäen. Asiakastyön näkökulmasta sosiaalityön tarjoamia sopeutumiskeinoja ovat muutostyössä tukeminen, yhteisöjen tukeminen sopeutumisessa sekä resilienssin lisääminen. Rakenteellisen sosiaalityön keinoja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ovat poliittinen vaikuttaminen sekä eri tieteenalojen välisen yhteistyön rakentaminen. Globaalin sosiaalityön näkökulmasta muuttuvaan ilmastoon sopeutumisessa tulee huomioida ruokaturva, olemassa olevat haavoittuvuudet sekä kansainvälisen ilmastopolitiikan tekemiseen osallistuminen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sosiaalityön tulisi ottaa entistä aktiivisemmin paikkansa ilmastonmuutokseen sopeutumistyössä, sillä keinoja on tarjolla. Sosiaalityö voi ilmastonmuutokseen sopeutumistoimissa hyödyntää vahvaa muutostyön osaamistaan ja vaatia siirtymistä kohti sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää yhteiskuntarakennetta rakentaen kohtuullista ja hyvää elämää kaikille sekä paikallisella että globaalilla tasolla.