Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö : Yhteisymmärryksestä yhteistyöhön

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan Suomen ja Ruotsin välistä puolustusyhteistyötä (FISE-yhteistyö). Tutkielmassa on kaksi tavoitetta: 1) selvittää, mitkä tekijät ovat johtaneet puolustusyhteistyössä tähän kumppaninvalintaan ja 2) selvittää, mistä seikoista syntyy jaettu turvallisuuspoliittinen yhteisymmärrys, joka johtaa käytännössä Suomen ja Ruotsin bilateraaliseen puolustusyhteistyöhön. Tämän lisäksi tutkielman toissijaisena tavoitteena on tunnistaa, että maiden välinen jaettu yhteisymmärrys johtaa heikon solidaristisen turvallisuusyhteisön syntyyn. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostaa englantilaisen koulukunnan ajatukset.

Tutkielman argumenttina on, että maiden välisen jaetun yhteisymmärryksen muodostaa kaksi elementtiä: 1) jaetut englantilaisen koulukunnan tunnistamat ensisijaiset instituutiot, jotka määrittävät kansainvälisen politiikan syviä käytäntöjä ja pöytätapoja sekä toimintalogiikkaa ja 2) maiden turvallisuuspoliittiset intressit. Merkittävimmät Suomen ja Ruotsin jakamat englantilaisen koulukunnan kolme ensisijaista instituutiota ovat neutraliteetti, valtatasapaino ja kansainvälinen oikeus. Keskeiset turvallisuuspoliittiset intressit koostuvat yhteisestä turvallisuusympäristöstä ja uhkakuvista sekä sotilaallisista syistä. Yhdessä nämä kaksi elementtiä muodostavat yhteisymmärryksen, joka johtaa heikon solidaristisen turvallisuusyhteisön syntyyn. Turvallisuusyhteisöä analysoidaan konstruktivistisen koulukunnan koossapitävien voimien kautta. Nämä kolme koossapitävää voimaa ovat pakottaminen, laskelmointi ja uskomus. Nämä kolme koossapitävää voimaa ylläpitävät myös Suomen ja Ruotsin välistä turvallisuusyhteisöä. Tutkielman lopussa todetaan, että turvallisuusyhteisön synnyn myötä FISE-yhteistyö muodostaa englantilaisen koulukunnan teoretisoinnin hengessä toissijaisen instituution. FISE-yhteistyö toissijaisena instituutiona pyrkii ylläpitämään ja vahvistamaan englantilaisen koulukunnan ensisijaista instituutiota suvereniteettia.

Yhteisymmärrykseen ja siten kumppaninvalintaan johtaneita englantilaisen koulukunnan ensisijaisia instituutioita sekä turvallisuuspoliittisia intressejä tunnistetaan maiden ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan strategisista ohjausasiakirjoista sisällönanalyysin menetelmin. Tutkielma liitetään laajempaan keskusteluun monipuolisen tutkimuskirjallisuuden kautta.