Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
Trepo
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Kandidaatintutkielmat
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Trepo
  • Kandidaatintutkielmat
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Vakavaa mielenterveyden häiriötä sairastavien toimijuus työllistymisen näkökulmasta

Huhtala, Taru (2021)

 
Avaa tiedosto
HuhtalaTaru.pdf (621.8Kt)
Lataukset: 



Huhtala, Taru
2021

Sosiaalityön kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-02-17
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202102152090
Tiivistelmä
Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on tarkastella, millaisena vakavaa mielenterveyden häiriötä sairastavien toimijuus näyttäytyy työllistymisen kontekstissa. Käsitteellä vakava mielenterveyden häiriö viitataan tyypillisesti skitsofreniaan, kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön ja skitsoaffektiiviseen häiriöön sekä muihin sellaisiin mielenterveyden häiriöihin, jotka aiheuttavat merkittävää toimintakyvyn vajautta ja ovat usein kestoltaan pitkäaikaisia. Vakava mielenterveyden häiriö on yhteydessä korkeaan työttömyysasteeseen, mutta moni vakavaa mielenterveyden häiriötä sairastava kuitenkin haluaisi työskennellä. Vakavaan mielenterveyden häiriöön sairastumisen on aiemmin ajateltu johtavan työkyvyttömyyteen, mutta nykykäsityksen mukaan vakavaa mielenterveyden häiriötä sairastavien työllistymisen esteeksi ei välttämättä muodostu yksilölliset ominaisuudet vaan ympäristöön ja rakenteisiin liittyvät työllistymisen mahdollisuuksia rajoittavat tekijät.

Tutkimuskysymykseeni vastaamiseksi olen tarkastellut aiemman tutkimuskirjallisuuden pohjalta vakavaa mielenterveyden häiriötä sairastavien näkemyksiä työllistymistään rajoittavista ja tukevista tekijöistä. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu mielenterveyden ja sen häiriöiden sekä kuntoutumisen, toimintakyvyn ja toimijuuden käsitteellisestä tarkastelusta. Lisäksi taustoitan tutkimusongelmaani tarkastelemalla työn merkitystä yhteiskuntaan integroitumisen ja mielenterveyden häiriöstä toipumisen näkökulmasta. Tutkielma on toteutettu integroivana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto koostuu kolmestatoista tieteellisestä artikkelista, joissa vakavaa mielenterveyden häiriötä sairastavien työllistymisen esteitä tai edistäviä tekijöitä on selvitetty sairastuneilta itseltään. Tutkimuksen aineisto analysoitiin käyttäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysia, jossa toimijuuden käsite toimi analyysia ohjaavana teoreettisena käsitteenä.

Tutkimukseni perusteella vakavaa mielenterveyden häiriötä sairastavien työllistymistä rajoittaviksi tekijöiksi koettiin mielenterveyden häiriön asettamat rajoitteet työelämään osallistumiselle, stigmasta johtuva syrjintä ja itsensä leimaaminen sekä palvelujärjestelmän puutteet työllistymistä edistävässä tuessa. Työllistymistä tukeviksi tekijöiksi nähtiin yksilön toimijuuden tuntoa vahvistavat palvelut sekä pääsy työllistymistä tukeviin resursseihin.

Vakavaa mielenterveyden häiriötä sairastavien toimijuus työllistymisen kontekstissa näyttäytyi analyysini perusteella olevan vahvasti sidoksissa ympäristön ja rakenteiden sille tarjoamiin mahdollisuuksiin. Vakava mielenterveyden häiriö vaikeuttaa työelämän vaatimuksiin vastaamista, joten työelämään osallistumisen mahdollistuminen edellyttäisi työpaikoilta nykyistä enemmän joustavuutta, ymmärrystä mielenterveyden häiriöistä ja mahdollisuuksia työn muokkauksiin. Stigma vaikuttaa negatiivisesti sekä mielenterveyden häiriötä sairastavien mahdollisuuksiin saada työtä että käsityksiin omista mahdollisuuksista ja kyvyistä työllistyä. Palvelujärjestelmässä omaksutut käsitykset vakavaa mielenterveyden häiriötä sairastavien työkyvyttömyydestä saattavat johtaa uraohjauksen ja sosiaaliturvaetuuksia koskevan neuvonnan puutteisiin ja sairastuneen omien työllistymistoiveiden sivuuttamiseen muodostuen näin esteeksi yksilön toimijuudelle.

Yksilön toimijuuden mahdollistamiseksi mielenterveys- ja työllisyyspalveluissa pitäisi nostaa esille vakavaa mielenterveyden häiriötä sairastavien kykyjä vajavuuksien sijaan ja vahvistaa yksilön itseluottamusta ja uskoa toimijuutensa mahdollisuuksiin. Palveluissa pitäisi suuntautua kohti asiakkaan toiveista, tarpeista ja kyvyistä lähtevää työllistymisen edistämistä. Vakavaa mielenterveyden häiriötä sairastaville tulisi tarjota pääsy sellaisiin tiedollisiin, taidollisiin ja taloudellisiin resursseihin, että heillä on myös tosiasiassa mahdollisuus toimia työllistymisensä edistämiseksi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi riittävää neuvontaa ja käytännön tukea työnhakuun liittyen, mahdollisuutta kehittää työllistymiseen vaadittavia taitoja ja pääsyä työnhaun vaatimiin resursseihin, kuten internetiin.
Kokoelmat
  • Kandidaatintutkielmat [9039]
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetTiedekunta (2019 -)Tiedekunta (- 2018)Tutkinto-ohjelmat ja opintosuunnatAvainsanatJulkaisuajatKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Kalevantie 5
PL 617
33014 Tampereen yliopisto
oa[@]tuni.fi | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste