Persoonallisuuden merkitys terveydenhuoltohenkilökunnan työtyytyväisyydelle
Kauppi, Tarmo (2021)
Kauppi, Tarmo
2021
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-02-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202102102003
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202102102003
Tiivistelmä
Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kartoittaa, mitkä persoonallisuuden piirteet yhdistyvät terveydenhuoltohenkilökunnan työhyvinvointiin ja -uupumukseen. Persoonallisuuden piirteillä tarkoitetaan ihmisen yksilöllisiä taipumuksia ajatella, tuntea ja käyttäytyä. Ne suuntaavat, miten ihminen käsittelee eteensä tulevia haasteitaan. Katsaukseen saatiin 22 tutkimusta eri puolilta maailmaa.
Katsauksen perusteella neuroottisuus yhdistyy vahvasti työuupumukseen. Parempaa työhyvinvointia ennustavia persoonallisuuspiirteitä olivat ekstraversio, tunnollisuus, sovinnollisuus ja avoimuus uusille kokemuksille, mutta näiden keskinäinen painoarvo vaihteli. Muita merkittäviä löydöksiä olivat työkokemuksen, iän, kohtuullisen työn määrän, hallinnan kokemuksen, myönteisten sosiaalisten suhteiden ja erityisesti ongelmasuuntautuneiden selviytymiskeinojen käytön parempaan työhyvinvointiin yhdistyvät vaikutukset. Lisäksi miesten ja naisten työuupumuksen ilmeneminen oli usein keskenään erilaista.
On mahdollista, ettei terveydenhuoltohenkilökunta poikkea persoonallisuuden piirteiltään muusta väestöstä. Pohdimme kuitenkin, että alalle hakeutumista voisivat ennustaa matala neuroottisuus ja korkea tunnollisuus. Persoonallisuuspiirteiden vaikutuksen arviointia työuupumukseen vaikeuttaa alaa luonnehtiva runsas työmäärä ja kuormittavat ulkoiset tekijät.
Kirjallisuuskatsauksen keskeinen anti on, että alan kuormittavuuden vuoksi työuupumuksen ennaltaehkäisyyn olisi kiinnitettävä huomiota. Tässä yhteydessä työntekijöiden persoonallisuuspiirteiden arvioiminen voi tuottaa lisäarvoa.
Katsauksen perusteella neuroottisuus yhdistyy vahvasti työuupumukseen. Parempaa työhyvinvointia ennustavia persoonallisuuspiirteitä olivat ekstraversio, tunnollisuus, sovinnollisuus ja avoimuus uusille kokemuksille, mutta näiden keskinäinen painoarvo vaihteli. Muita merkittäviä löydöksiä olivat työkokemuksen, iän, kohtuullisen työn määrän, hallinnan kokemuksen, myönteisten sosiaalisten suhteiden ja erityisesti ongelmasuuntautuneiden selviytymiskeinojen käytön parempaan työhyvinvointiin yhdistyvät vaikutukset. Lisäksi miesten ja naisten työuupumuksen ilmeneminen oli usein keskenään erilaista.
On mahdollista, ettei terveydenhuoltohenkilökunta poikkea persoonallisuuden piirteiltään muusta väestöstä. Pohdimme kuitenkin, että alalle hakeutumista voisivat ennustaa matala neuroottisuus ja korkea tunnollisuus. Persoonallisuuspiirteiden vaikutuksen arviointia työuupumukseen vaikeuttaa alaa luonnehtiva runsas työmäärä ja kuormittavat ulkoiset tekijät.
Kirjallisuuskatsauksen keskeinen anti on, että alan kuormittavuuden vuoksi työuupumuksen ennaltaehkäisyyn olisi kiinnitettävä huomiota. Tässä yhteydessä työntekijöiden persoonallisuuspiirteiden arvioiminen voi tuottaa lisäarvoa.