Käytettävyys Tampereen kaupungin tietohallintoyksikön tietojärjestelmähankinnoissa
Ekwere, Johanna (2021)
Ekwere, Johanna
2021
Master's Programme in Human-Technology Interaction
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-02-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202102102024
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202102102024
Tiivistelmä
Tämä tutkielma käsittelee sitä, miten käyttäjät on huomioitu Tampereen kaupungin tietohallinnon järjestelmähankinnoissa. Järjestelmät, joiden käyttäjät ovat Tampereen kaupungin omia työntekijöitä, voivat mahdollisesti hyvällä käytettävyydellä tehostaa toimintaa, säästää kuluja ja vapauttaa resursseja muille toiminta-alueille. On tärkeää erotella, missä muodossa hankintaprosessissa tunnistetaan käyttäjät, ja kehittää prosessia yhä käyttäjälähtöisemmäksi.
Tutkielma on toteutettu yhteistyössä Tampereen kaupungin tietohallinnon yksikön kanssa. Tutkielmassa tavoittelen sen tunnistamista, millä tasolla käyttäjälähtöisyys tietohallinnon hankinnoissa tällä hetkellä on ja miten käytettävyyden konsepti esiintyy hankinnoissa. Nykytason tunnistamisen kautta tavoitellaan kehittymistä ja ohjeistusta siihen, miten viedä käyttäjälähtöistä suunnittelua, toimintaa ja kehittämistä eteenpäin.
Aihetta lähestytään kahdella eri aineistonkeruutavalla. Ensimmäinen on haastattelut, joilla selvitetään henkilöstön tietoisuus- ja osaamistasoa käytettävyyden konseptista ja organisaation kypsyystasoa käyttäjälähtöisyyden osalta. Toinen on dokumenttianalyysi, jolla pyritään varmistamaan tutkimuksen haastatteluhavaintojen puolueeton tulkinta ja tuloksien vahvistaminen.
Tutkimuksen tuloksena on, että käyttäjien osallistaminen hankintaprosessissa on tällä hetkellä vähäistä, ja silloin kun sitä tapahtuu, se on epäjärjestelmällistä. Hankintojen vaatimukset ovat yhä teknologialähtöisiä, ja käytettävyyden konseptiin liittyvät termit on määritelty teknologialähtöisesti. Näiden löydösten perusteella muodostin toimintasuunnitelman, jolla käyttäjälähtöinen toiminta voidaan jatkossa toteuttaa järjestelmällisesti hankinnasta riippumatta.
Tämä tutkielma on alkusysäys sille, että käyttäjien rooli osana hankintaprosessia tunnistetaan. Tutkielma ei kuitenkaan kata kaikkea sitä, mitä nousi esiin, ja toivonkin että käytettävyyden sekä käyttäjälähtöisen toiminnan vaikutuksia julkishallinnon eri osa-alueilla tutkitaan pitkällä aikavälillä.
Tutkielma on toteutettu yhteistyössä Tampereen kaupungin tietohallinnon yksikön kanssa. Tutkielmassa tavoittelen sen tunnistamista, millä tasolla käyttäjälähtöisyys tietohallinnon hankinnoissa tällä hetkellä on ja miten käytettävyyden konsepti esiintyy hankinnoissa. Nykytason tunnistamisen kautta tavoitellaan kehittymistä ja ohjeistusta siihen, miten viedä käyttäjälähtöistä suunnittelua, toimintaa ja kehittämistä eteenpäin.
Aihetta lähestytään kahdella eri aineistonkeruutavalla. Ensimmäinen on haastattelut, joilla selvitetään henkilöstön tietoisuus- ja osaamistasoa käytettävyyden konseptista ja organisaation kypsyystasoa käyttäjälähtöisyyden osalta. Toinen on dokumenttianalyysi, jolla pyritään varmistamaan tutkimuksen haastatteluhavaintojen puolueeton tulkinta ja tuloksien vahvistaminen.
Tutkimuksen tuloksena on, että käyttäjien osallistaminen hankintaprosessissa on tällä hetkellä vähäistä, ja silloin kun sitä tapahtuu, se on epäjärjestelmällistä. Hankintojen vaatimukset ovat yhä teknologialähtöisiä, ja käytettävyyden konseptiin liittyvät termit on määritelty teknologialähtöisesti. Näiden löydösten perusteella muodostin toimintasuunnitelman, jolla käyttäjälähtöinen toiminta voidaan jatkossa toteuttaa järjestelmällisesti hankinnasta riippumatta.
Tämä tutkielma on alkusysäys sille, että käyttäjien rooli osana hankintaprosessia tunnistetaan. Tutkielma ei kuitenkaan kata kaikkea sitä, mitä nousi esiin, ja toivonkin että käytettävyyden sekä käyttäjälähtöisen toiminnan vaikutuksia julkishallinnon eri osa-alueilla tutkitaan pitkällä aikavälillä.