Ilmastonmuutoksen terveysnäkökulma : Ilmastonmuutoksen terveysvaikutusten huomiointi päätöksenteossa
Karttunen, Elli (2021)
Karttunen, Elli
2021
Kansanterveystieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Public Health
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-03-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202102102018
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202102102018
Tiivistelmä
Ilmastonmuutoksen lisääntyneen tutkimuksen seurauksena terveyssektori on hitaasti havahtunut ilmiön aiheuttamiin terveysvaikutuksiin. Hyvinvointiin ja terveyteen kohdistuvien vaikutusten tarkastelun tuloksena ilmastonmuutos on tunnistettu globaaliksi kansanterveysuhaksi. Jotta väestön hyvinvointi voitaisiin turvata, tulisivat ilmiön terveysvaikutukset sekä niihin sopeutuminen olla prioriteettina ilmastonmuutosta koskevassa päätöksenteossa kaikilla hallinnonaloilla. Terveyden mahdollisimman kattava suojelu onkin tunnistettu tärkeäksi osaksi kaikkien yhteisöjen ja hallinnanalojen politiikkoja, mutta terveysteeman integroiminen osaksi eri hallinalojen arvokriteerejä on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi tehtäväksi.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia terveysvaikutuksia poikkitieteellisesti tuotetuissa ilmastonmuutokseen liittyvissä päätöksentekoa ohjaavissa asiakirjoissa on tunnistettu. Lisäksi tarkastelun kohteena on se, millaisia sopeutumiskeinoja näille terveysvaikutuksille esitetään. Aineisto koostuu kahdeksasta eri ministeriöiden tuottamista päätöksentekoa ohjaavista asiakirjoista, jotka käsittelevät ilmastonmuutoksen vaikutuksia sekä ehdottavat sopeutumistoimenpiteitä. Menetelminä käytetään laadullisen tutkimuksen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä sekä teorialähtöistä sisällönanalyysiä.
Tulokset osoittavat, että asiakirjoissa on tunnistettu ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia, mutta terveysteeman käsittely on jäänyt yleisesti marginaaliseksi. Esitetyt vaikutukset jakautuivat suoriin, epäsuoriin sekä yhteiskunnallisten muutosten aiheuttamiin vaikutuksiin. Suorista vaikutuksista keskeisimmiksi nousivat sään ääri-ilmiöiden ja etenkin lisääntyvien helteiden vaikutukset terveyteen. Epäsuorista terveysvaikutuksista eniten huomiota kiinnitettiin infektiotautien edellytysten muuttumiseen. Sosiaalisiksi vaikutuksiksi asiakirjoissa esitettiin ilmastonmuutoksen aiheuttamat heijastevaikutukset, joista suurimmiksi huolenaiheiksi nousivat kansainvälisten konfliktien ja ilmastopakolaisuuden lisääntyminen. Marginaaliseksi jäi myös sopeutumiskeinojen erittely esitetyille terveysvaikutuksille. Tulosten mukaan ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset tunnetaan jo suhteellisen hyvin, mutta sopeutumisen tutkimus sekä niihin liittyvien konkreettisten ratkaisujen luominen ovat tätä kehitystä jäljessä. Tarvittavaa olisi tuottaa edelleen tietoa ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista, jotta vaikutusten suuruutta voitaisiin mitata entistä tarkemmin. Lisäksi tietoa tulisi lisätä myös tarvittavien sopeutumistoimien kehittämisen, sekä näiden poliittisen priorisoinnin perustelujen tueksi.
Tämän tutkielman tulokset heijastelevat yhteiskunnallisia käsityksiä koskien ilmastonmuutoksen ja terveyden välistä yhteyttä. Tulokset tarjoavat viitteitä siitä, ettei tämän yhteyden ymmärtäminen ole saavuttanut terveyssektoria eikä myöskään sen ulkopuolisia aloja tavoitellulla tavalla, siitäkään huolimatta, vaikka tutkimustietoa aiheesta tuotetaan jatkuvasti enenevässä määrin. Yhteyden ymmärtämisen saavuttaminen on tärkeää, jotta terveyttä voitaisiin edistää kaikilla aloilla. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat terveysvaikutukset sekä niiden ratkaisut tarvitsevat osakseen vielä paljon huomiota. Ennen kaikkea olisi ymmärrettävä, että vaikka riskit eivät vielä näyttäydy konkreettisesti, ei niihin valmistautumista tulisi silti lykätä.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia terveysvaikutuksia poikkitieteellisesti tuotetuissa ilmastonmuutokseen liittyvissä päätöksentekoa ohjaavissa asiakirjoissa on tunnistettu. Lisäksi tarkastelun kohteena on se, millaisia sopeutumiskeinoja näille terveysvaikutuksille esitetään. Aineisto koostuu kahdeksasta eri ministeriöiden tuottamista päätöksentekoa ohjaavista asiakirjoista, jotka käsittelevät ilmastonmuutoksen vaikutuksia sekä ehdottavat sopeutumistoimenpiteitä. Menetelminä käytetään laadullisen tutkimuksen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä sekä teorialähtöistä sisällönanalyysiä.
Tulokset osoittavat, että asiakirjoissa on tunnistettu ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia, mutta terveysteeman käsittely on jäänyt yleisesti marginaaliseksi. Esitetyt vaikutukset jakautuivat suoriin, epäsuoriin sekä yhteiskunnallisten muutosten aiheuttamiin vaikutuksiin. Suorista vaikutuksista keskeisimmiksi nousivat sään ääri-ilmiöiden ja etenkin lisääntyvien helteiden vaikutukset terveyteen. Epäsuorista terveysvaikutuksista eniten huomiota kiinnitettiin infektiotautien edellytysten muuttumiseen. Sosiaalisiksi vaikutuksiksi asiakirjoissa esitettiin ilmastonmuutoksen aiheuttamat heijastevaikutukset, joista suurimmiksi huolenaiheiksi nousivat kansainvälisten konfliktien ja ilmastopakolaisuuden lisääntyminen. Marginaaliseksi jäi myös sopeutumiskeinojen erittely esitetyille terveysvaikutuksille. Tulosten mukaan ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset tunnetaan jo suhteellisen hyvin, mutta sopeutumisen tutkimus sekä niihin liittyvien konkreettisten ratkaisujen luominen ovat tätä kehitystä jäljessä. Tarvittavaa olisi tuottaa edelleen tietoa ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista, jotta vaikutusten suuruutta voitaisiin mitata entistä tarkemmin. Lisäksi tietoa tulisi lisätä myös tarvittavien sopeutumistoimien kehittämisen, sekä näiden poliittisen priorisoinnin perustelujen tueksi.
Tämän tutkielman tulokset heijastelevat yhteiskunnallisia käsityksiä koskien ilmastonmuutoksen ja terveyden välistä yhteyttä. Tulokset tarjoavat viitteitä siitä, ettei tämän yhteyden ymmärtäminen ole saavuttanut terveyssektoria eikä myöskään sen ulkopuolisia aloja tavoitellulla tavalla, siitäkään huolimatta, vaikka tutkimustietoa aiheesta tuotetaan jatkuvasti enenevässä määrin. Yhteyden ymmärtämisen saavuttaminen on tärkeää, jotta terveyttä voitaisiin edistää kaikilla aloilla. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat terveysvaikutukset sekä niiden ratkaisut tarvitsevat osakseen vielä paljon huomiota. Ennen kaikkea olisi ymmärrettävä, että vaikka riskit eivät vielä näyttäydy konkreettisesti, ei niihin valmistautumista tulisi silti lykätä.