Tuloksellisuusinformaation hyödyntäminen työ- ja elinkeinotoimistojen palvelujen kehittämisessä

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa käsitellään tuloksellisuusinformaation hyödyntämistä työ- ja elinkeinotoimistojen palvelujen kehittämisessä. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millainen rooli tuloksellisuusinformaation hyödyntämisellä on julkisten palvelujen kehittämisessä ja työvoimapalvelujen sekä tarkemmin TE-palvelujen kehittämisessä kumppanuussuhteissa. Tarkoituksena on myös avata niitä ongelmia, joita liittyy tuloksellisuusinformaation hyödyntämiseen julkisten palvelujen ja työvoimapalvelujen kehittämisessä. Lisäksi tarkoituksena on selvittää, miten tuloksellisuusinformaation hyödyntäminen ymmärretään julkisen viraston johtajien ja asiantuntijoiden keskuudessa ja sitä kautta valottaa tuloksellisuusinformaation hyödyntämisen ilmiötä.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä teettämällä teemahaastattelut kohdeorganisaatiossa. Kohdeorganisaationa tässä tutkielmassa käytetään Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimistoa, jossa teetetyt haastattelut ja verkosta löytyvät asiakirjat muodostavat tutkimuksen aineiston. Tämän tutkimuksen päättelyssä pyritään nousemaan yksittäisistä havainnoista kohti yleisempiä väitteitä ja teorioita. Analysointimenetelmänä tässä tutkimuksessa käytetään aineistolähtöistä sisällönanalyysiä ja aineistosta pyrittiin etsimään tutkimuskysymyksiin vastaavia kohtia sisältöä erittelemällä. Lisäksi erittelyn avulla päädytään toistuvien havaintojen perusteella rakentamaan tutkimuksen teoriapohjaa monitulkintaisuuden, PPP-mallien ja tiedolla johtamisen teorioiden äärelle. Tulosten ja teorian yhteys esitellään tulososiossa ja tärkeimmät johtopäätökset kuvataan päätelmissä.

Keskeinen johtopäätös tässä tutkimuksessa on, että erityisesti monitulkintaisuus selittää monia tuloksellisuusinformaation hyödyntämiseen liittyviä ongelmia julkisten palvelujen kehittämisessä ja tarkemmin myös työvoimapalvelujen kehittämisessä kumppanuussuhteissa. Monitulkintaisuutta liittyy aineiston perusteella erityisesti palvelujen tuloksellisuuden tarkasteluun sen sisältämän laadullisen näkökulman vuoksi. Tässä tutkimuksessa on myös keskeistä se, että aineiston perusteella julkisyksityinen yhteistyö nähdään keinona parantaa työvoimapalveluja tuloksellisemmiksi, mutta se tuo samalla mukanaan omat erityispiirteensä työvoimapalvelujen kehittämiseen. Aineistosta voidaan myös nostaa esille näkemys, että julkisyksityinen yhteistyö ja tiedolla johtaminen ovat keinoja, joilla tuloksellisuuteen ja monitulkintaisuuteen liittyviin ongelmiin on pyritty vastaamaan.

Tämän tutkimuksen aineiston perusteella tuloksellisuusinformaation hyödyntämisen roolia julkisten palvelujen ja työvoimapalvelujen kehittämisessä voidaan kuvailla merkittäväksi. Tuloksellisuusinformaation hyödyntämisen voidaan nähdä aineiston perusteella olevan elementti, joka on organisaatiossa käytössä jo melko laajalti, mutta jota haluttaisiin hyödyntää jatkossa vieläkin enemmän. Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tämän hetken kärkihanketta, tulosperusteista TE-palvelupilottia, esitettiin haastatteluissa ratkaisuksi parantamaan tuloksellisuutta. Haastateltavat käyttivät TE- palvelupilottia esimerkkinä esitellessään palvelujen kehittämistä. Palvelujen kehittämiseen liitettiin haastatteluissa vahvasti tiedolla johtaminen ja palvelujen kehittämistä leimaavat aineiston perusteella lisäksi kumppanuussuhteet ja julkisyksityinen yhteistyö. Tutkimuksen tuloksena selviää, että tuloksellisuusinformaation hyödyntämisellä on ollut merkitystä TE-palveluja ja erityisesti TE-palvelupilottia kehitettäessä, vaikka käsite itsessään ei ole käytössä organisaation arjessa.