Kaupunginhallituksen vastaukset tarkastuslautakunnan arviointikertomusten huomautuksiin : vastaajaprofiilien määrittely

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tutkitaan kaupunginhallituksen antamia vastauksia tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessaan antamiin huomautuksiin. Tutkimuskysymyksenä on, millaisia vastaajaprofiileja esiintyy Tampereen kaupunginhallituksen vastauksissa tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa antamiin suosituksiin. Tutkimuskysymyksen alakysymyksenä on, millä eri tavoin vastaukset on perusteltu. Tutkimuksen tavoite on siis selvittää, miten eri tavoin tilivelvolliset, eli kaupungin viranhaltijat ja luottamushenkilöt vastaavat kritiikkiin ja kehitysehdotuksiin sekä kuinka he perustelevat puutteita tai toimenpide-ehdotuksia. Tutkielman aineistona on Tampereen kaupunginhallituksen kirjallisessa muodossa olevat vastausasiakirjat tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen huomautuksiin vuosilta 2017 ja 2018. Tutkimusote on kvalitatiivinen ja empiirinen perustuen sekundääriaineistoon. Tutkimus on poikittaistutkimus. Analyysimenetelmänä on argumentaatioanalyysi, jossa etsitään vastausten pääväitteet ja perustelut, joiden perusteella vastaukset on luokiteltu erilaisiin vastaajaprofiileihin. Teoreettinen viitekehys nojaa tuloksellisuuteen, tilivelvollisuuteen sekä tuloksellisuusinformaation käyttämisen teoriaan. Kaupungin viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kohdalla kyse on poliittisesta tilivelvollisuudesta kaupunginvaltuustolle. Arviointikertomuksessa mitataan kaupungin toiminnan tuloksellisuutta, sillä siinä tehdään kattava arvio kaupungin talouden ja toiminnan onnistumisesta eri sektoreilla. Sekä arviointikertomuksen arviot että tilivelvollisen suhtautuminen arvioihin kertovat tuloksellisuusinformaation käyttämisestä kunnassa. Analyysin tuloksena löydettiin viisi erilaista vastaajaprofiilia, jotka olivat selvästi erotettavissa ja, jotka nousivat aineistosta useasti esille. Lisäksi havaittiin eroavaisuuksia sen välillä, onko vastauksen antajana viranhaltija vai luottamushenkilöistä koostuvat lautakunnat. Viranhaltijoiden vastaukset olivat suppeampia ja yleistasoisempia kun taas lautakuntien vastaukset olivat enimmäkseen pitkiä ja yksityiskohtaisia. Löydetyt vastaajaprofiilit olivat faktojen avulla perusteleminen, auktoriteettiin nojaava perusteleminen, vallitsevan asiaintilan käyttäminen perustelemiseen, suosituksen tai huomautuksen kiistäminen tosiasioihin nojaten sekä myötäilevä vastaustyyli. Analyysin perusteella voidaan päätellä, että viranhaltijoiden ja lautakuntien vastauksissa on suuria eroja. Tämä saattaa selittyä ainakin sillä, että viranhaltijoiden vastaukset tekee yleensä yksi henkilö, kun taas lautakuntien vastausten valmistelu on koko lautakunnan eli usean henkilön vastuulla. Lisäksi tultiin lopputulokseen, että kaupunginhallitus vastauksissaan täyttää vastausten tarkoituksen sekä samalla toteuttaa tilivelvollisuutta, sillä läpi aineiston vastauksissa otettiin kantaa tarkastuslautakunnan huomautuksiin ja suosituksiin sekä esiteltiin mahdollisia kehittämistoimenpiteitä. Tutkimuksen jatkotutkimusaiheeksi voisi sopia tutkimuksen kohdistaminen prosessin seuraavaan vaiheeseen eli siihen, kuinka suositukset ja toimenpide- ehdotukset näkyvät käytännön työskentelyssä ja saavutetaanko niillä toivottua lopputulosta.