Puukerrostalorakentamisen ajurit, haasteet ja mahdollisuudet sidosryhmien näkökulmista

Abstract

Muutaman viimeisen vuosikymmenen aikana puukerrostalorakentaminen on noussut esiin vaihtoehtona perinteiselle betonikerrostalorakentamiselle. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää ja tuoda esille, mitkä tekijät vaikuttavat puun käytön yleistymiseen kerrostalorakentamisessa. Tutkimuskysymyksinä esitetään: 1) Mitkä ovat puukerrostalorakentamisen ajurit? 2) Millaisia haasteita puukerrostalorakentamiselle voidaan tunnistaa? 3) Millaisia etuja puukerrostalorakentaminen mahdollistaa verrattuna perinteiseen rakentamiseen? ja 4) Mitkä sidosryhmät vaikuttavat puukerrostalorakentamisen yleistymiseen? Käytetty tutkimusmenetelmä on kirjallisuuskatsaus, jonka kautta tutkimuskysymyksiin haetaan vastauksia. Toisessa luvussa tunnistetaan Suomen puukerrostalorakentamista eteenpäin ajavat tekijät sekä puukerrostalorakentamisen haasteet ja mahdollisuudet. Ajureiksi tunnistetaan taloudelliset ja kestävään kehitykseen liittyvät yhteiskunnalliset syyt. Puukerrostalorakentamisen haasteiksi tunnistetaan 1) rakennuslainsäädäntö, 2) asiantuntemuksen puute, 3) kustannukset, 4) materiaalin lujuus ja tekniset näkökohdat, 5) rakennusteollisuuden kulttuuri ja 6) materiaalin saatavuus. Mahdollisuuksiksi tunnistetaan 1) Ympäristöystävällisyys, 2) tekniset näkökohdat, 3) kustannukset, 4) pystytysnopeus ja 5) estetiikka. Kolmannessa luvussa tunnistetaan merkittävät puukerrostalorakentamisen sidosryhmät ja selvitetään sidosryhmien merkitystä epäyhtenäisellä ja lyhytnäköisellä rakennusalalla. Merkittäviksi sidosryhmiksi tunnistetaan 1) rakennuttajat, 2) suunnittelijat, 3) urakoitsijat, 4) rakennustuotevalmistajat, 5) viranomaiset 6) koulut ja 7) kuluttajat. Neljäs luku sisältää yhteenvedon ja pohdintaa. Mielenkiintoisena havaintoina nousee esiin, että kustannukset ja materiaalin tekniset näkökohdat esiintyvät sekä haasteissa että mahdollisuuksissa. Tämä voi tarkoittaa sitä, että näitä haasteita voidaan alkaa purkaa yleistä tietoa, taitoa ja kokemusta kartuttamalla. Huomataan myös, että sidosryhmien yhteistyöllä, valtion lakimuutoksilla ja kampanjoinnilla, rakennusalan kouluttamisella ja yleisön tietämystä puukerrostaloista lisäämällä voitaisiin edistää puukerrostalorakentamisen yleistymistä. Mahdollisen jatkotutkimuksen aihe voisi olla "Miten eri sidosryhmien yhteistyötä ja kommunikointia voidaan lisätä?".