Kasvatuskumppanuus maahanmuuttajavanhempien kokemana - Toiveita ja odotuksia yhteistyötä kohtaan

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää maahanmuuttajavanhempien kokemuksia kasvatuskumppanuudesta suomalaisessa varhaiskasvatuksessa, sekä heidän asettamiaan toiveita ja odotuksia yhteistyölle. Tutkimuksen teoria muodostuu kasvatuskumppanuuden määritelmästä sekä maahanmuuttajaperheitä tukevien toimintatapojen määrittelystä. Tutkimus on laadullinen. Aineisto koostui neljästä erään pirkanmaalaisen päiväkodin vanhemmasta, jotka ilmaisivat halukkuutensa osallistua tutkimukseen. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina fenomenologishermeneuttisen tutkimusperinteen valossa. Kaksi haastatteluista toteutettiin päiväkodilla, ja kaksi etäyhteyden välityksellä. Yksilölliset haastattelutilanteet äänitettiin, aineistot litteroitiin ja litteroitu aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksessa selvisi, että monenlaiset asiat vaikuttavat kokemukseen kasvatuskumppanuudesta. Päivittäisen dialogin merkitys korostui, ja vuorovaikutustaitoja pidettiin tärkeänä. Myös riittävää informaatiota lasten arjesta arvostettiin. Kokemuksia kasvatuskumppanuudesta kuvailtiin pääasiassa positiivisesti. Erityisesti empatian merkitys kasvattajien toiminnassa korostui. Toiveiden ja odotusten kohdalla vanhemmat esittivät toiveita jo olemassa olevalle yhteistyölle, sekä tulevaisuuden toiminnalle. Vanhempien toiveet kohdistuivat usein lapsen arjen asioihin, kuten pukemisen ja ruokailun tukemiseen, lapsen hyvinvointiin, lapsen sosiaalisten suhteiden tukemiseen sekä yhteisten sopimusten noudattamiseen. Vanhempien odotukset kohdistuivat myös toimivaan dialogiin, jota pidettiin erityisen tärkeänä. Rehellisyys ja avoimuus koettiin erittäin merkittävinä tekijöinä yhteistyön rakentumisessa. Vanhemmat nostivat esiin myös toiveen siitä, että varhaiskasvatus tukisi lapsen suomen kielen ja kulttuurin osaamista. Varhaiskasvatus nähtiin merkittävänä yhteistyöverkkona juuri kulttuurisesta näkökulmasta. Tutkimuksessa ilmeni, että vaikka yhteistyö koetaan pääosin positiivisena, on maahanmuuttajaperheiden kanssa asiointia nostettava yhä tietoisemmin esiin. Maahanmuuttajavanhemmat tarvitsevat enemmän informaatiota sekä jatkuvan avoimen keskusteluyhteyden, jotta maahanmuuttajalapsen varhaiskasvatusta voidaan toteuttaa mahdollisimman laadukkaasti.