Brexit EU:n kriisien jatkumona : Kohti entistä tiiviimpää vai disintegroituvaa Eurooppaa?
Leppä, Tilda (2021)
2021
Politiikan tutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-02-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202102081961
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202102081961
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on tarkastella Brexitiä Euroopan unionin (EU) kriisien jatkumona peilaamalla sitä maahanmuuttokriisiin ja tutkia seuraako siitä todennäköisemmin syvempää integraatiota vai disintegraatiota. Tutkimuskirjallisuudessa kriisien ennustetaan usein johtavan lopulta joko liittovaltioon tai koko unionin hajoamiseen, mutta väitän, että tämä on liian yksinkertainen tapa ymmärtää asia. Sen sijaan integraation eritahtinen syveneminen, eriytyvä integraatio, tulee todennäköisesti jatkumaan tulevaisuudessakin. Huomiota tulisi kiinnittää enenevissä määrin myös eriytyvään disintegraatioon, sillä Brexit on osoittanut, että integraation purkautuminen unionissa on mahdollista.
Aineistona tutkielmassa käytetään EU:n instituutioiden julkaisemia dokumentteja maahanmuuttokriisistä vuodelta 2015 ja Brexit-prosessiin liittyen vuosilta 2016-2020. Aineistoa analysoidaan hyödyntäen sisällönanalyysin menetelmää, ja sen tukena käytetään neofunktionalistista integraatioteoriaa. Sisällönanalyysin avulla aineistosta etsittävät merkitykset jaetaan sen mukaan liittyvätkö unionin yhtenäisyyteen, eriytyvyyteen vai kriiseihin yleisesti. Analyysissa otetaan huomioon myös EU:n itsensä määrittelemät mahdolliset tulevaisuuden skenaariot.
Sekä maahanmuuttokriisi että Brexit ovat tuoneet esiin ideologisia jakolinjoja Euroopassa, jotka voidaan nähdä osana laajempaa globalisaation synnyttämää ilmiötä. Nämä jakolinjat vaikuttavat todennäköisesti EU:n tulevaisuuteen eriytyvän (dis)integraation muodossa, kun tietyt maat pitävät vaikutusmahdollisuuksiaan suurempina mikäli ne tekevät yhteistyötä esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja globaalin talouden saralla. Samalla osa unionin jäsenmaista voi päättää osittain vetäytyä olemassa olevissa integraatiorakenteista, jos ne eivät katso hyötyvänsä yhteistyöstä. Lisäksi Britannian aseman kehittyminen EU:n ulkopuolella voi tulevaisuudessa vaikuttaa euroskeptisten poliittisten liikkeiden suosioon myös EU:n sisällä.
Aineistona tutkielmassa käytetään EU:n instituutioiden julkaisemia dokumentteja maahanmuuttokriisistä vuodelta 2015 ja Brexit-prosessiin liittyen vuosilta 2016-2020. Aineistoa analysoidaan hyödyntäen sisällönanalyysin menetelmää, ja sen tukena käytetään neofunktionalistista integraatioteoriaa. Sisällönanalyysin avulla aineistosta etsittävät merkitykset jaetaan sen mukaan liittyvätkö unionin yhtenäisyyteen, eriytyvyyteen vai kriiseihin yleisesti. Analyysissa otetaan huomioon myös EU:n itsensä määrittelemät mahdolliset tulevaisuuden skenaariot.
Sekä maahanmuuttokriisi että Brexit ovat tuoneet esiin ideologisia jakolinjoja Euroopassa, jotka voidaan nähdä osana laajempaa globalisaation synnyttämää ilmiötä. Nämä jakolinjat vaikuttavat todennäköisesti EU:n tulevaisuuteen eriytyvän (dis)integraation muodossa, kun tietyt maat pitävät vaikutusmahdollisuuksiaan suurempina mikäli ne tekevät yhteistyötä esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja globaalin talouden saralla. Samalla osa unionin jäsenmaista voi päättää osittain vetäytyä olemassa olevissa integraatiorakenteista, jos ne eivät katso hyötyvänsä yhteistyöstä. Lisäksi Britannian aseman kehittyminen EU:n ulkopuolella voi tulevaisuudessa vaikuttaa euroskeptisten poliittisten liikkeiden suosioon myös EU:n sisällä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [9000]