Julkiset yrityspalvelut ja Pk - yritysten perustaminen – kehityskohteita ja onnistuneita tukitoimia : esimerkkinä Hämeenlinna
Vuorio, Emilia (2021)
Vuorio, Emilia
2021
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-02-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202102051951
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202102051951
Tiivistelmä
Julkiset yrityspalvelut mahdollistavat perustamisvaiheessa oleville pk-yrityksille monia erilaisia palveluita. Julkisten yrityspalveluiden tehtävänä on tukea yrittäjiä yrityksen elämänkaaren eri vaiheissa. Julkisten yrityspalveluiden toimintakenttä on laaja ja palveluita kohdennetaan eri tavoin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on käydä läpi niitä tukitoimia ja palveluita, joita yrityspalvelut tarjoavat perustamisvaiheessa oleville yrityksille. Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita niistä tukitoimista, jotka koetaan onnistuneiksi sekä mahdollisista kehityskohteista. Lisäksi on tärkeää huomioida, millaisia julkisia yrityspalveluita jokaisen aloittavan yrittäjän on mahdollista saada tuekseen.
Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla Hämeenlinnassa sijaitsevia yrityksiä sekä julkisten yrityspalveluiden edustajia. Haastattelut on toteutettu puolistrukturoituina teemahaastatteluina ja haastatteluissa pyrittiin luomaan keskustelevaa vuorovaikutusta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällön analyysin tapaa käyttäen.
Tutkimuksessa saadut tulokset osoittavat, että julkisten yrityspalveluiden tuki koetaan erityisen merkityksellisenä, kun puhutaan yrityksen perustamisprosessista. Kehityskohteiksi nousi julkisten yrityspalveluiden toimintakentän yhtenäistäminen sekä rahallisen tuen lisääminen. Usein palveluita on saatavilla, mutta toimintakentän hajanaisuus vaikeuttaa yrittäjän mahdollisuutta löytää tarvittavia palveluita ja tukitoimia. Tutkimuksen tuloksista voidaan tulkita, että henkilökohtainen vuorovaikutus yrittäjän sekä yrityspalveluiden edustajan välillä koetaan edelleen tarpeelliseksi. Onkin huomioitavaa, että vaikka sähköiset palvelumuodot lisääntyvät jatkuvasti, ei kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta saa unohtaa. Tutkimuksen keskeiset löydöt liittyvätkin nimenomaan vuorovaikutuksen ja yhteistyön merkitykseen julkisissa yrityspalveluissa. Onnistunut vuorovaikutus ja yhteistyö koetaan monellakin tapaa olevan yrittäjien etu ja tuki. Lisäksi palveluiden selkeyttäminen ja byrokratian väheneminen ovat tutkimuksessa tehtyjä havaintoja.
Julkisten yrityspalveluiden ja yritysten perustamiseen liittyvien tukitoimien tutkimiselle lisää olisi selkeät perustelut. Palveluiden kehittyminen sekä asenteiden ja osaamisen muutos aiheuttavat sen, että jatkotutkimusta olisi hyvä tehdä laajemmin sekä useammin. Tiedon tulisi olla mahdollisimman uutta sekä ajankohtaista, jotta palveluiden on mahdollista kehittyä entistä parempaan suuntaan. Lisäksi ajankohtainen ja uusi tutkimustieto mahdollistavat myös yrittäjille oikea-aikaista tietoa tarjolla olevista tukitoimista.
Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla Hämeenlinnassa sijaitsevia yrityksiä sekä julkisten yrityspalveluiden edustajia. Haastattelut on toteutettu puolistrukturoituina teemahaastatteluina ja haastatteluissa pyrittiin luomaan keskustelevaa vuorovaikutusta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällön analyysin tapaa käyttäen.
Tutkimuksessa saadut tulokset osoittavat, että julkisten yrityspalveluiden tuki koetaan erityisen merkityksellisenä, kun puhutaan yrityksen perustamisprosessista. Kehityskohteiksi nousi julkisten yrityspalveluiden toimintakentän yhtenäistäminen sekä rahallisen tuen lisääminen. Usein palveluita on saatavilla, mutta toimintakentän hajanaisuus vaikeuttaa yrittäjän mahdollisuutta löytää tarvittavia palveluita ja tukitoimia. Tutkimuksen tuloksista voidaan tulkita, että henkilökohtainen vuorovaikutus yrittäjän sekä yrityspalveluiden edustajan välillä koetaan edelleen tarpeelliseksi. Onkin huomioitavaa, että vaikka sähköiset palvelumuodot lisääntyvät jatkuvasti, ei kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta saa unohtaa. Tutkimuksen keskeiset löydöt liittyvätkin nimenomaan vuorovaikutuksen ja yhteistyön merkitykseen julkisissa yrityspalveluissa. Onnistunut vuorovaikutus ja yhteistyö koetaan monellakin tapaa olevan yrittäjien etu ja tuki. Lisäksi palveluiden selkeyttäminen ja byrokratian väheneminen ovat tutkimuksessa tehtyjä havaintoja.
Julkisten yrityspalveluiden ja yritysten perustamiseen liittyvien tukitoimien tutkimiselle lisää olisi selkeät perustelut. Palveluiden kehittyminen sekä asenteiden ja osaamisen muutos aiheuttavat sen, että jatkotutkimusta olisi hyvä tehdä laajemmin sekä useammin. Tiedon tulisi olla mahdollisimman uutta sekä ajankohtaista, jotta palveluiden on mahdollista kehittyä entistä parempaan suuntaan. Lisäksi ajankohtainen ja uusi tutkimustieto mahdollistavat myös yrittäjille oikea-aikaista tietoa tarjolla olevista tukitoimista.