Päätöksen takana : Diskurssianalyyttinen tutkimus päätösprosessin vaiheista ja niiden merkityksellistämisestä yritysorganisaatioissa
Reko, Veera (2021)
Reko, Veera
2021
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-02-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202102041935
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202102041935
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaisena prosessina päätöksenteko yritysorganisaatioissa nähdään, minkälaisia vaiheita se pitää sisällään sekä miten päätöksentekoprosessia ja sen eri vaiheita merkityksellistetään. Tutkimusaihe on ajankohtainen, sillä viimeaikainen teknologinen kehitys on muuttanut yritysorganisaatioiden johtamiskäytänteiden tulevaisuudennäkymiä.
Tutkimusaineistoni koostuu yhdestätoista eri yritysorganisaatiota edustavan henkilön haastattelusta. Haastateltavat työskentelevät ylemmän tai keskijohdon tehtävissä ja ovat keskeisessä asemassa yritysten päätöksentekoprosesseissa ja niiden eri vaiheissa. Tutkielmani teoreettinen viitekehys nojaa sosiaaliseen konstruktionismiin. Analyysimenetelmäni on diskurssianalyysi, jonka avulla selvitin, millaisia merkityksiä päätöksentekoon liitetään sekä mitä nämä merkitykset paljastavat päätöksenteon eri vaiheista.
Analyysini osoitti, että päätöksenteko rakentuu hyvin erilaisista toistensa päälle lomittuvista vaiheista. Kollektiivisessa diskurssissa päätösprosessin ajallisista, paikallisista ja sisällöllisistä rajoista neuvoteltiin vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Tässä vuorovaikutuksessa sosiaalisilla normeilla, rooleilla ja hierarkioilla oli iso rooli. Individualistisessa diskurssissa tuotiin esiin päätöksentekijöiden henkilökohtaisten asenteiden, arvojen ja tavoitteiden merkitys päätösprosessille. Rationaalisuuden ja intuitiivisuuden diskursseissa nousivat esille tiedon ja tietämisen merkitykset päätöksenteon eri vaiheissa. Rationaalisuuden diskurssissa päätösprosessia merkityksellistettiin strategisten tavoitteiden, loogisuuden ja järjen kautta. Intuitiivisuuden diskurssissa merkityksellistettiin epävarmuutta, ennustamista ja oppimista päätöksenteon kontekstissa.
Halusin myös selvittää, miten löytämäni päätöksenteon diskurssit suhteutuvat vallitsevaan yhteiskunnalliseen diskurssiin. Siksi aineistosta identifioimiani individuaalisuuden, kollektiivisuuden, rationaalisuuden ja intuitiivisuuden diskursseja tarkastellaan suhteessa uusliberalistiseen diskurssiin. Aineistoanalyysini perusteella uusliberalistinen diskurssi heijastuu siihen, miten päätöksenteosta yritysorganisaatioissa puhutaan. Kuitenkin päätöksentekoprosessia representoivista diskursseista löytyi myös uusliberalistista hegemoniaa vastaan asettuvia puhetapoja. Ne näkyivät esimerkiksi yhteistyön ja vuorovaikutuksen merkityksellistämisessä. Analyysini tulokset osoittavat, että yritysorganisaatioiden päätöksentekoprosesseja ei tulisi tarkastella pelkästään liiketoiminnallisina prosesseina, vaan huomioida myös niiden taustalla vaikuttavat sosiokulttuuriset ja sosiaalipsykologiset ulottuvuudet. Niillä on merkittävä rooli myös tulevaisuudessa, kun teknologinen murros haastaa yritysorganisaatioiden johtamiskäytänteitä.
Tutkimusaineistoni koostuu yhdestätoista eri yritysorganisaatiota edustavan henkilön haastattelusta. Haastateltavat työskentelevät ylemmän tai keskijohdon tehtävissä ja ovat keskeisessä asemassa yritysten päätöksentekoprosesseissa ja niiden eri vaiheissa. Tutkielmani teoreettinen viitekehys nojaa sosiaaliseen konstruktionismiin. Analyysimenetelmäni on diskurssianalyysi, jonka avulla selvitin, millaisia merkityksiä päätöksentekoon liitetään sekä mitä nämä merkitykset paljastavat päätöksenteon eri vaiheista.
Analyysini osoitti, että päätöksenteko rakentuu hyvin erilaisista toistensa päälle lomittuvista vaiheista. Kollektiivisessa diskurssissa päätösprosessin ajallisista, paikallisista ja sisällöllisistä rajoista neuvoteltiin vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Tässä vuorovaikutuksessa sosiaalisilla normeilla, rooleilla ja hierarkioilla oli iso rooli. Individualistisessa diskurssissa tuotiin esiin päätöksentekijöiden henkilökohtaisten asenteiden, arvojen ja tavoitteiden merkitys päätösprosessille. Rationaalisuuden ja intuitiivisuuden diskursseissa nousivat esille tiedon ja tietämisen merkitykset päätöksenteon eri vaiheissa. Rationaalisuuden diskurssissa päätösprosessia merkityksellistettiin strategisten tavoitteiden, loogisuuden ja järjen kautta. Intuitiivisuuden diskurssissa merkityksellistettiin epävarmuutta, ennustamista ja oppimista päätöksenteon kontekstissa.
Halusin myös selvittää, miten löytämäni päätöksenteon diskurssit suhteutuvat vallitsevaan yhteiskunnalliseen diskurssiin. Siksi aineistosta identifioimiani individuaalisuuden, kollektiivisuuden, rationaalisuuden ja intuitiivisuuden diskursseja tarkastellaan suhteessa uusliberalistiseen diskurssiin. Aineistoanalyysini perusteella uusliberalistinen diskurssi heijastuu siihen, miten päätöksenteosta yritysorganisaatioissa puhutaan. Kuitenkin päätöksentekoprosessia representoivista diskursseista löytyi myös uusliberalistista hegemoniaa vastaan asettuvia puhetapoja. Ne näkyivät esimerkiksi yhteistyön ja vuorovaikutuksen merkityksellistämisessä. Analyysini tulokset osoittavat, että yritysorganisaatioiden päätöksentekoprosesseja ei tulisi tarkastella pelkästään liiketoiminnallisina prosesseina, vaan huomioida myös niiden taustalla vaikuttavat sosiokulttuuriset ja sosiaalipsykologiset ulottuvuudet. Niillä on merkittävä rooli myös tulevaisuudessa, kun teknologinen murros haastaa yritysorganisaatioiden johtamiskäytänteitä.