HYTE-kertoimen indikaattoreiden mielekkyys kuntien suorituskyvyn mittaajana: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kontekstissa

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten mielekkäänä HYTE-kertoimen indikaattoreita pidetään kuntien suorituskyvyn mittaajana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kontekstissa. Tutkimus pyrkii vastaamaan tähän kahden kysymyksen avulla, jotka ovat seuraavat: Miten valtiojohtoisesti määritellyt indikaattorit ovat yhteydessä paikallisen toimintaympäristön tavoitteisiin? Mitä kehitysideoita kuntajohtajan, rehtorin sekä liikuntapäällikön näkemyksistä ilmenee HYTE-kertoimen sisältöä kohtaan? HYTE-kerroin on eräänlainen kannustin sekä valtionosuuden lisäosa, joka määräytyy osaksi kuntien tekemän hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mukaan. Lisäosan määrittelemiseksi kuntien suorituskykyä mitataan prosessi- ja tulosindikaattoreiden perusteella. Prosessi-indikaattorit kuvaavat kuntajohdon, peruskoulun sekä liikunnan toimenpiteitä ja tulosindikaattorit aikaansaatuja muutoksia väestössä. Tämän vuoksi on mielenkiintoista tutkia, miten eri toimijat suhtautuvat ja merkityksellistävät indikaattoreiden sisältöä, jotta niillä olisi merkitystä kuntien tavoitteiden, mutta myös valtion ohjauspyrkimysten kannalta. Aiempien kunnille kohdistettujen kyselyiden perusteella on herännyt huolia, että indikaattorit eivät ota huomioon kuntien erilaisia olosuhteita, ja myös indikaattoreiden vaikuttavuutta on kyseenalaistettu.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto koostuu asiantuntijahaastatteluista, jotka kohdistuivat niihin toimijoihin eli kuntajohtajaan, liikuntapäällikköön sekä rehtoriin, joihin myös valtakunnallinen tiedonkeruu indikaattoreiden asiaintiloista tullaan kohdistamaan. Haastattelut tehtiin marraskuussa 2020 Zoomin ja Teamsin välityksellä, minkä jälkeen ne litteroitiin. Tämän jälkeen aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin periaattein, eli aineistosta ilmi nousseista pelkistyksistä on muodostettu kategorioita osittain teoriaan perustuen. Teoreettinen viitekehys muodostuu julkisen toiminnan mittaamisen, suorituskyvyn, kontrollin sekä mittariston rakentamisen ja siihen liittyvien ulottuvuuksien eli tavoitteiden, vaikuttavuuden, relevanttiuden sekä kattavuuden näkökulmien tarkastelusta. HYTE-kertoimen on tarkoitus tulla käyttöön vuonna 2023 osana sote-uudistusta. Tämä tutkimus on tehty syksyllä 2020 olemassa olleiden tietojen perusteella.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että indikaattoreiden yhteys paikallisiin tavoitteisiin koetaan täydennystä vaativina sekä välillisinä, sillä lähtökohtana on paikallisväestön tarpeet ja tavoitteet valtakunnallisista indikaattoreista riippumatta. Valtion ohjauspyrkimys, lisääntyvä asianmukainen seuranta sekä kuntien vertailu toisiinsa koetaan tarkoituksenmukaisena tavoitteiden kannalta. Toteutuksessa ilmenee kuitenkin merkityksellisyyden kokemisen kannalta haasteita sekä puutteita etenkin rahoituksen, indikaattoreiden vaikuttavuuden sekä kattavuuden näkökulmista. HYTE-kerrointa ja sen sisältöä suhteessa edellä kuvattuihin ulottuvuuksiin olisi vielä tarkoituksenmukaista kehittää, jotta kuntien ja sen sisällä olevien toimijoiden aito kiinnostus sekä sitoutuminen palautetaan ja saavutetaan. Tämä sen vuoksi, että alkujaan HYTE-kertoimen ideaa on pidetty hyvänä. Tämä tutkimus tuo esiin HYTE-kertoimeen ja sen indikaattoreihin kohdistettuja epäkohtia sekä puutteita, ja täten tarjoaa ainakin suuntaa antavia kehityskohteita. Kehittämisessä on olennaista tarkastella HYTE-kertoimen kokonaisuutta sekä eri ulottuvuuksille annettavia merkityksiä, sillä kokonaisuus ja yksittäiset ulottuvuudet sen osana ratkaisevat, miten HYTE-kertoimen indikaattorit merkityksellistetään osaksi paikallisympäristöjen tavoitteita sekä niistä johdettuja toimenpiteitä. Tämä korostuu etenkin rahoituksen osalta, sillä kuntakohtaisten tavoitteiden yhdistäminen sekä sitoutuminen valtiojohtoisiin indikaattoreihin vaatii tarpeeksi mielekkääksi koettua rahoitusta. Rahoituksen nostamisen lisäksi olennaista on, että kunnissa tapahtuva hyvinvointityö tunnistetaan ja tunnustetaan mielekkäällä tavalla, jotta indikaattorit kuvastaisivat kuntien suorituskykyä mahdollisimman todenmukaisesti. Tämä korostuu etenkin prosessi-indikaattoreiden osalta, sillä niiden koettiin osin vääristävän aitoa kuvaa kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöstä.