Omaa opettajuutta rakentamassa : Luokkavaltti-ohjelmaan osallistuneiden opiskelijoiden reflektion kohteet ja tasot
Hietala, Anniina (2021)
2021
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-03-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202102031894
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202102031894
Tiivistelmä
Tämä tutkimus selvitti opiskelijoiden reflektion kohteita ja tasoja Luokkavaltti-ohjelmaan osallistumisen jälkeen. Luokkavaltti-ohjelma on lukuvuonna 2019–2020 Paralympiakomitean ja Tampereen yliopiston toteuttama yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on auttaa erityistä tukea tarvitsevia oppilaita löytämään itselleen liikuntaharrastus. Tutkimuskysymykset olivat 1) mitä teemoja opiskelijat nostavat esiin oman opettajuutensa kehitystä pohtivissa esseissä Luokkavaltti-ohjelmaan osallistumisen jälkeen? sekä 2) miten opiskelijat reflektoivat oman opettajuutensa kehitystä pohtivissa esseissä Luokkavaltti-ohjelmaan osallistumisen jälkeen?
Tutkimus oli laadullinen tapaustutkimus, jota lähestyin fenomenologis-hermeneuttisesta näkökulmasta. Tutkimukseen osallistui 35 Tampereen yliopiston liikunnan perusopintoja suorittavaa opiskelijaa. Aineistona käytettiin opiskelijoiden tieteellisiä esseitä, joissa he pohtivat Luokkavaltti-ohjelman vaikutusta oman opettajuutensa kehitykseen. Kerätty aineisto analysoitiin ensimmäisen tutkimuskysymyksen kohdalla aineistolähtöistä- ja toisen tutkimuskysymyksen kohdalla teorialähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen pohjalta analysoitu aineisto teemoiteltiin ja toisen tutkimuskysymyksen kohdalla päädyttiin aineiston luokitteluun sekä tyypittelyyn.
Tutkimuksen tulokseksi saatiin ensimmäisen tutkimuskysymyksen kohdalla neljä teemaa, jotka olivat: opiskelijoiden lähtökohdat, opettajan ajatus- ja arvomaailma, opettajan käytännön osaaminen ja opiskelijoiden tulevaisuuskuva. Teemat muodostivat jatkumon lähtötilanteesta tulevaisuuden työelämään. Toisessa tutkimuskysymyksessä opiskelijoita luokiteltiin ennalta määriteltyihin reflektioluokkiin. Tuloksissa tarkasteltiin sekä yleistä reflektion ilmenemistä että opiskelijoiden ylintä saavutettua reflektion tasoa. Reflektion taso jäi suurimmalla osalla melko matalaksi, mutta noin kolmasosa opiskelijoista saavutti joko toisiksi korkeimman eli dialogisen- tai korkeimman eli kriittisen reflektion tason. Tuloksissa oli havaittavissa myös, että reflektiotaidot kehittyvät korkeammalle taso kerrallaan niin, että alemman tason reflektio on hallittava ennen seuraavan ilmenemistä.
Tutkimus oli laadullinen tapaustutkimus, jota lähestyin fenomenologis-hermeneuttisesta näkökulmasta. Tutkimukseen osallistui 35 Tampereen yliopiston liikunnan perusopintoja suorittavaa opiskelijaa. Aineistona käytettiin opiskelijoiden tieteellisiä esseitä, joissa he pohtivat Luokkavaltti-ohjelman vaikutusta oman opettajuutensa kehitykseen. Kerätty aineisto analysoitiin ensimmäisen tutkimuskysymyksen kohdalla aineistolähtöistä- ja toisen tutkimuskysymyksen kohdalla teorialähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen pohjalta analysoitu aineisto teemoiteltiin ja toisen tutkimuskysymyksen kohdalla päädyttiin aineiston luokitteluun sekä tyypittelyyn.
Tutkimuksen tulokseksi saatiin ensimmäisen tutkimuskysymyksen kohdalla neljä teemaa, jotka olivat: opiskelijoiden lähtökohdat, opettajan ajatus- ja arvomaailma, opettajan käytännön osaaminen ja opiskelijoiden tulevaisuuskuva. Teemat muodostivat jatkumon lähtötilanteesta tulevaisuuden työelämään. Toisessa tutkimuskysymyksessä opiskelijoita luokiteltiin ennalta määriteltyihin reflektioluokkiin. Tuloksissa tarkasteltiin sekä yleistä reflektion ilmenemistä että opiskelijoiden ylintä saavutettua reflektion tasoa. Reflektion taso jäi suurimmalla osalla melko matalaksi, mutta noin kolmasosa opiskelijoista saavutti joko toisiksi korkeimman eli dialogisen- tai korkeimman eli kriittisen reflektion tason. Tuloksissa oli havaittavissa myös, että reflektiotaidot kehittyvät korkeammalle taso kerrallaan niin, että alemman tason reflektio on hallittava ennen seuraavan ilmenemistä.