Ammattilaissukupolvet ja pedagogiikan painotukset varhaiskasvatuksessa : Katsaus vuosien 1973–2020 ohjaaviin asiakirjoihin
Eklund, Inari (2021)
Eklund, Inari
2021
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-02-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202102021877
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202102021877
Tiivistelmä
Institutionaalisen kasvatuksen historia Suomessa juontaa juurensa 1890-luvun loppuun, Sörnäisten Kansanlastentarhaan. Tämän jälkeen varhaiskasvatuksen historia on kokenut erinäisiä muutoksia, keskeisimpänä vuoden 1973 päivähoitolaki. Viime vuosina muutoksia on tapahtunut paljon, niin asiakirjaohjauksessa kuin pedagogisessa ja ammattilaissukupolvienkin kulttuurissa.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten varhaiskasvatuksen ammattilaissukupolvet sekä historian pedagogiset painotukset näkyvät eri aikakausien ohjaavissa asiakirjoissa. Usein ohjaavat asiakirjat voivat olla vaikeasti tulkittavissa oleva kokoelma irrallisia säädöksiä, jotka eivät juurikaan kerro konkreettisesta arjen työn sisällöstä. Asiakirjojen tunteminen ja ymmärtäminen on kuitenkin tärkeää, sillä ne määrittävät toiminnan sisältöä ja sitä, kuinka lapset arjessa kohdataan. Tutkimuksen tavoitteen voisi myös tiivistää toteamukseen, että tunnettaessa historiaa, ymmärtää paremmin nykyisyyttä.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten varhaiskasvatuksen ammattilaissukupolvet sekä historian pedagogiset painotukset näkyvät eri aikakausien ohjaavissa asiakirjoissa. Usein ohjaavat asiakirjat voivat olla vaikeasti tulkittavissa oleva kokoelma irrallisia säädöksiä, jotka eivät juurikaan kerro konkreettisesta arjen työn sisällöstä. Asiakirjojen tunteminen ja ymmärtäminen on kuitenkin tärkeää, sillä ne määrittävät toiminnan sisältöä ja sitä, kuinka lapset arjessa kohdataan. Tutkimuksen tavoitteen voisi myös tiivistää toteamukseen, että tunnettaessa historiaa, ymmärtää paremmin nykyisyyttä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]