Lasten liikenneonnettomuudet – ajankohtaiset epidemiologiset trendit suomalaisessa yliopistosairaalassa
Nurmi, Mikko (2021)
2021
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-02-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202102011821
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202102011821
Tiivistelmä
Background: Paediatric traffic accidents (TA) have a major impact globally on youth deaths and disabilities. It is known that the trends of TAs leading to fatal outcomes are decreasing in high-income countries. However, the literature concerning children’s non-fatal TAs is scarce and outdated. The aim of this study was to report on the epidemiology of TAs among children admitted to the emergency department (ED) in Tampere, Finland.
Materials and Methods: We conducted a descriptive retrospective cohort study in Tampere University Hospital from January 2016 to May 2017. The study population consisted of all TA trauma patients aged 16 years or younger. A total of 386 cases (386 visits / 381 patients) fulfilled the inclusion criteria. Outcome variables such as length of stay, incidences of different accidents and types injuries, and seasonal variation were recorded.
Results: The mean age of the patients was 12.2 ± 4.2 years (boys: n = 247, 64%). The incidence of TAs in Tampere was 26.6 per 10,000 with a peak of 119.6 in children 15 years of age. Most of the TAs occurred during the summer. Of the patients admitted to the ED, 33% (n = 127) did not require any specific medical treatment, and only 16% (n = 62) of the hospital stays lasted for two nights or more. Mopeds/motorcycles were the vehicles most commonly involved in accidents causing 35% (n = 134) of all accidents and resulting in the most severe injuries. The most common injuries were superficial (n = 142, 38%) and the most frequent anatomical region affected was the lower limbs (n = 130, 34%).
Conclusion: We found that the majority of childhood traffic accidents in Tampere were mild and required only minor treatment. However, when the child reaches the legal age for acquiring a driving licence for a moped the risk for TAs and resulting injuries increases dramatically. These findings highlight the need for better targeted TA prevention. Lasten liikennetapaturmat (LTT:t) ovat maailmanlaajuisesti yksi merkittävimmistä syistä nuorison vammautumisille ja kuolemille. Ajankohtaisimman tutkimustiedon mukaan kuolemiin johtavat lasten LTT:t ovat viime vuosina vähentyneet korkean tulotason maissa, mutta toisaalta tutkimustieto muiden kuin kuolemaan johtaneiden LTT:ien osalta on vähäistä ja vanhentunutta. Siispä tutkimuksemme tavoitteena on raportoida Tampereella Suomessa ensiapuun joutuneiden lasten ja nuorten LTT:ien epidemiologiaa ja selvittää ajankohtaisia trendejä.
Toteutimme retrospektiivisen kohorttitutkimuksen Tampereen yliopistollisessa sairaalassa 1.1.2016 ja 31.7.2017 välisenä aikana. Tutkittu ihmisryhmä koostui kaikista 16-vuotiaista tai nuoremmista LTT:aan joutuneista traumapotilaista. Kokonaisuudessaan 386 tapausta (386 käyntiä / 381 potilasta) täyttivät sisäänottokriteerit. Käynneistä raportoitiin muuttujia kuten käynnin pituus, eri onnettomuustyyppien ja vammatyyppien ilmaantuvuudet sekä ajallinen vaihtelu.
Potilaiden keski-ikä oli 12,2 ± 4,2 -vuotta, heistä suurin osa oli poikia (n = 247, 64 %). Tutkimusjaksolla lasten LTT:ien ilmaantuvuus Tampereella oli 26,6 tapausta 10 000 asukasta kohden. Korkein ilmaantuvuus (119,6) oli 15-vuotiailla. Suurin osa LTT:ista tapahtui kesällä. 33 % (n = 127) potilaista ei tarvinnut lainkaan hoitoa ja vain 16 % (n = 62) sairaalakäynneistä kesti kaksi yötä tai enemmän. Mopo/moottoripyörä oli yleisin onnettomuuteen johtava kulkuneuvo, aiheuttaen 35 % (n =134) kaikista onnettomuuksista johtaen myös vakavimpiin vammoihin. Yleisin vammatyyppi oli pinnallinen vamma (n = 142, 38 %) ja vammojen yleisin anatominen sijainti oli alaraajat (n = 130, 34 %).
Tutkimuksen perusteella voimme päätellä, että suurin osa lasten liikennetapaturmista Tampereella on lieviä ja niistä seuranneet vammat vaativat vain kevyttä hoitoa. Huolimatta tästä riski joutua liikenneonnettomuuteen lisääntyy rajusti, kun lapsi tulee ikään, jolloin hänen on mahdollista saada mopokortti. Tutkimuksessa kuvatut löydökset korostavat paremmin kohdistetun lasten LTT:ien ehkäisyn tarvetta.
Materials and Methods: We conducted a descriptive retrospective cohort study in Tampere University Hospital from January 2016 to May 2017. The study population consisted of all TA trauma patients aged 16 years or younger. A total of 386 cases (386 visits / 381 patients) fulfilled the inclusion criteria. Outcome variables such as length of stay, incidences of different accidents and types injuries, and seasonal variation were recorded.
Results: The mean age of the patients was 12.2 ± 4.2 years (boys: n = 247, 64%). The incidence of TAs in Tampere was 26.6 per 10,000 with a peak of 119.6 in children 15 years of age. Most of the TAs occurred during the summer. Of the patients admitted to the ED, 33% (n = 127) did not require any specific medical treatment, and only 16% (n = 62) of the hospital stays lasted for two nights or more. Mopeds/motorcycles were the vehicles most commonly involved in accidents causing 35% (n = 134) of all accidents and resulting in the most severe injuries. The most common injuries were superficial (n = 142, 38%) and the most frequent anatomical region affected was the lower limbs (n = 130, 34%).
Conclusion: We found that the majority of childhood traffic accidents in Tampere were mild and required only minor treatment. However, when the child reaches the legal age for acquiring a driving licence for a moped the risk for TAs and resulting injuries increases dramatically. These findings highlight the need for better targeted TA prevention.
Toteutimme retrospektiivisen kohorttitutkimuksen Tampereen yliopistollisessa sairaalassa 1.1.2016 ja 31.7.2017 välisenä aikana. Tutkittu ihmisryhmä koostui kaikista 16-vuotiaista tai nuoremmista LTT:aan joutuneista traumapotilaista. Kokonaisuudessaan 386 tapausta (386 käyntiä / 381 potilasta) täyttivät sisäänottokriteerit. Käynneistä raportoitiin muuttujia kuten käynnin pituus, eri onnettomuustyyppien ja vammatyyppien ilmaantuvuudet sekä ajallinen vaihtelu.
Potilaiden keski-ikä oli 12,2 ± 4,2 -vuotta, heistä suurin osa oli poikia (n = 247, 64 %). Tutkimusjaksolla lasten LTT:ien ilmaantuvuus Tampereella oli 26,6 tapausta 10 000 asukasta kohden. Korkein ilmaantuvuus (119,6) oli 15-vuotiailla. Suurin osa LTT:ista tapahtui kesällä. 33 % (n = 127) potilaista ei tarvinnut lainkaan hoitoa ja vain 16 % (n = 62) sairaalakäynneistä kesti kaksi yötä tai enemmän. Mopo/moottoripyörä oli yleisin onnettomuuteen johtava kulkuneuvo, aiheuttaen 35 % (n =134) kaikista onnettomuuksista johtaen myös vakavimpiin vammoihin. Yleisin vammatyyppi oli pinnallinen vamma (n = 142, 38 %) ja vammojen yleisin anatominen sijainti oli alaraajat (n = 130, 34 %).
Tutkimuksen perusteella voimme päätellä, että suurin osa lasten liikennetapaturmista Tampereella on lieviä ja niistä seuranneet vammat vaativat vain kevyttä hoitoa. Huolimatta tästä riski joutua liikenneonnettomuuteen lisääntyy rajusti, kun lapsi tulee ikään, jolloin hänen on mahdollista saada mopokortti. Tutkimuksessa kuvatut löydökset korostavat paremmin kohdistetun lasten LTT:ien ehkäisyn tarvetta.