Deliberatiivisten hankkeiden arviointikriteerit : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Vahteri, Iina (2021)
Vahteri, Iina
2021
Politiikan tutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Politics
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-02-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202102011826
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202102011826
Tiivistelmä
Perinteisillä keinoilla tapahtuvan poliittisen osallistumisen on todettu olevan laskussa. Esimerkiksi vaaliosallistuminen on vähentynyt 1980-luvulta lähtien, yhä harvempi kansalainen kuuluu poliittiseen puolueeseen, ja kansalaisten luottamus edustuksellisen demokratian instituutioita kohtaan on heikentynyt. Perinteisen poliittisen osallistumisen ja edustuksellisen demokratian kohtaamia haasteita on osaltaan pyritty ratkaisemaan erilaisilla deliberatiivisen demokratian innovaatioilla ja hankkeilla. Hankkeiden tarkoituksena on osallistaa kansalaisia päätöksentekoon deliberatiivisen keskustelun menetelmin.
Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisin kriteerein deliberaation onnistumista ja deliberatiivista laatua on arvioitu jo toteutettujen deliberatiivisten hankkeiden yhteydessä. Tutkielmassa pyritään vastaamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Millaisia kriteereitä laadukkaalle deliberaatiolle on esitetty tutkimuskirjallisuudessa? ja 2. Millaisin kriteerein ja metodein deliberatiivista laatua on mitattu tai arvioitu jo toteutetuissa deliberatiivisissa hankkeissa?
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii deliberatiivisen demokratian teoria. Deliberatiivisessa demokratiassa on kyse päätöksenteosta, joka perustuu autonomisten ja tasa-arvoisten ihmisten tai heidän edustajiensa väliseen rationaaliseen ja julkiseen keskusteluun ja harkintaan. Tutkielman teoreettista viitekehystä koskevassa luvussa kaksi perehdytään deliberatiivisen demokratiateorian kehitykseen, kahden teoriaan vaikuttaneen filosofin, Jürgen Habermasin ja John Rawlsin, työhön sekä deliberatiivisten innovaatioiden konseptiin. Tutkielma on toteutettu laadullisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusmenetelmänä on käytetty integroivaa kirjallisuuskatsausta, jonka avulla tutkittavaa ilmiötä voidaan kuvata monipuolisesti luomalla katsaus aiempaan aihetta käsittelevään tutkimuskirjallisuuteen. Tutkielman aineistona toimii kahdeksan kansainvälistä ja vertaisarvioitua artikkelia. Tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi aineistona toimivia artikkeleita on analysoitu sisällönanalyysin menetelmin. Tutkimuksen toteutus, tutkimusmenetelmät sekä aineiston keruu on kuvattu tutkielman luvussa kolme.
Tutkielman keskeiset tuloksen koostuvat artikkeleita analysoimalla muodostetuista hankkeiden arviointikriteereistä. Tämän tutkielman perusteella deliberatiivisten hankkeiden onnistumista ja hankkeiden deliberatiivista laatua voidaan arvioida kuuden keskeisen kriteerin perusteella: 1) tasa-arvoiset osallistumismahdollisuudet ja inklusiivisuus, 2) osallistujien keskinäinen kunnioitus, 3) perusteluiden esittäminen, 4) esitettyjen väitteiden punnitseminen/preferenssien muuttuminen, 5) uuden tiedon oppiminen ja 6) hankkeiden käytännön toteutus. Lisäksi keskeinen havainto oli, että deliberatiivista laatua on tutkittu hyvin moninaisin tutkimusmenetelmin. Suurimmassa osassa aineistona toimineista tutkimusartikkeleista hyödynnettiin monimenetelmällistä tutkimusta. Tämän tutkimuksen perusteella deliberatiivisten hankkeiden arvioinnissa arvioinnin pohjalla toimivat kriteerit näyttäytyvät menetelmällisiä valintoja tärkeämpänä seikkana.
Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisin kriteerein deliberaation onnistumista ja deliberatiivista laatua on arvioitu jo toteutettujen deliberatiivisten hankkeiden yhteydessä. Tutkielmassa pyritään vastaamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Millaisia kriteereitä laadukkaalle deliberaatiolle on esitetty tutkimuskirjallisuudessa? ja 2. Millaisin kriteerein ja metodein deliberatiivista laatua on mitattu tai arvioitu jo toteutetuissa deliberatiivisissa hankkeissa?
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii deliberatiivisen demokratian teoria. Deliberatiivisessa demokratiassa on kyse päätöksenteosta, joka perustuu autonomisten ja tasa-arvoisten ihmisten tai heidän edustajiensa väliseen rationaaliseen ja julkiseen keskusteluun ja harkintaan. Tutkielman teoreettista viitekehystä koskevassa luvussa kaksi perehdytään deliberatiivisen demokratiateorian kehitykseen, kahden teoriaan vaikuttaneen filosofin, Jürgen Habermasin ja John Rawlsin, työhön sekä deliberatiivisten innovaatioiden konseptiin. Tutkielma on toteutettu laadullisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusmenetelmänä on käytetty integroivaa kirjallisuuskatsausta, jonka avulla tutkittavaa ilmiötä voidaan kuvata monipuolisesti luomalla katsaus aiempaan aihetta käsittelevään tutkimuskirjallisuuteen. Tutkielman aineistona toimii kahdeksan kansainvälistä ja vertaisarvioitua artikkelia. Tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi aineistona toimivia artikkeleita on analysoitu sisällönanalyysin menetelmin. Tutkimuksen toteutus, tutkimusmenetelmät sekä aineiston keruu on kuvattu tutkielman luvussa kolme.
Tutkielman keskeiset tuloksen koostuvat artikkeleita analysoimalla muodostetuista hankkeiden arviointikriteereistä. Tämän tutkielman perusteella deliberatiivisten hankkeiden onnistumista ja hankkeiden deliberatiivista laatua voidaan arvioida kuuden keskeisen kriteerin perusteella: 1) tasa-arvoiset osallistumismahdollisuudet ja inklusiivisuus, 2) osallistujien keskinäinen kunnioitus, 3) perusteluiden esittäminen, 4) esitettyjen väitteiden punnitseminen/preferenssien muuttuminen, 5) uuden tiedon oppiminen ja 6) hankkeiden käytännön toteutus. Lisäksi keskeinen havainto oli, että deliberatiivista laatua on tutkittu hyvin moninaisin tutkimusmenetelmin. Suurimmassa osassa aineistona toimineista tutkimusartikkeleista hyödynnettiin monimenetelmällistä tutkimusta. Tämän tutkimuksen perusteella deliberatiivisten hankkeiden arvioinnissa arvioinnin pohjalla toimivat kriteerit näyttäytyvät menetelmällisiä valintoja tärkeämpänä seikkana.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8354]