Suomi osana Euroopan laajuista sähkömarkkinaa : Skenaariotarkastelua energiamurroksen ratkaisuvisiosta

Abstract

EU on asettanut intohimoisen tavoitteen luoda Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Jotta tavoite voidaan saavuttaa, tulee EU:n jäsenmaiden lisätä uusiutuvaa sähköntuotantoa huomattavasti. Sähkön tuotantomäärän on kuitenkin jatkuvasti vastattava kulutusta, ja tämän vaihtelun tasaamiseksi on luotu erilaisia, alueellisia sähkömarkkinajärjestelmiä. EU:n ilmastotavoitteet sekä vallitseva energiamurros haastavat kuitenkin nykyisen eurooppalaisen sähkömarkkinatoiminnan kokonaisrakenteen. Tämän kandidaatintyön tavoitteena on perehtyä EU:n kaavailemaan Euroopan laajuiseen sähkömarkkinavisioon, jossa Euroopan hajanaiset sähkömarkkinat yhdistetään yhdeksi markkinaksi. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä hyötyjä markkinauudistus toisi, mitä esteitä projektin tiellä on, ja mitä toimia tavoitteen saavuttaminen vaatisi. Lisäksi työssä tarkastellaan Suomen sähköteollisuuden tulevaisuudenskenaarioita, ja pohditaan niiden ja Euroopan laajuisen sähkömarkkinan synergiaa. Pääaihetta tarkastellaan erityisesti energiamurroksen näkökulmasta, ja tekstin alkupäässä tutustutaan myös markkinamuotoisen sähkökaupan perusteluihin. Tutkimuksen johtopäätöksiin on kerätty markkinavision haasteet ja hyödyt. Euroopan laajuinen sähkömarkkina voi helpottaa eurooppalaisen sähkötaseen tasapainottamisen lisäksi myös hintojen tasaamisessa. Muutos yhtenäiseen sähkömarkkinaan on kallis, mutta säästöpotentiaali on arvioitu huomattavasti investointikuluja suuremmaksi. Sähkömarkkinauudistuksen suurimpia esteitä ovat nykyisten markkinajärjestelmien erot, sekä tämänhetkisten siirtoyhteyksien pullonkaulat. Projektin etenemisestä saatujen säästöjen ohjaaminen kehitys- ja yhtenäistämistyön edistäjätahoille nähdään tärkeänä markkinoiden yhdentymisen vauhdittajana. Fingridin julkaiseman verkkovisiotyöhahmotelman tulevaisuudenskenaariot ovat keskenään hyvin erilaisia. Markkinauudistus toisi huomattavia etuja skenaarioihin, joissa tuonnilla tai viennillä on erityistä painoarvoa. Hyötyjen saavuttaminen vaatii kuitenkin Suomen nykyisten ulkosiirtoyhteyksien pullonkaulaongelmien pienentämistä. Skenaarioista kaksi houkuttelee Suomeen teollisuutta uusiutuvalla sähköllä, ja toteutuessaan nämä skenaariot voisivat jopa hyötyä Euroopan laajuisen sähkömarkkinan poissaolosta tai epäonnistumisesta. Skenaarioista yksikään ei kuitenkaan perustele Euroopan laajuisen sähkömarkkinan vastustamista. Tämän kandidaatintyö suoritettiin kirjallisuustutkimuksena. Tarkasteltavan aiheen luonteen vuoksi tutkimuksessa hyödynnettiin erityisesti ulkomaalaista ja kansainvälistä lähdemateriaalia. Tieteellisiä ja vertaisarvioituja lähteitä täydennettiin EU:n ja sen eri virastojen ja toimijoiden julkaisemilla teksteillä. Suomen sähköteollisuuden tulevaisuudenskenaarioiksi puolestaan valittiin Fingrid Oy:n julkaiseman verkkovisiohahmotelman neljä skenaariota, jotka on luotu kansainvälisiä tutkimuksia ja alan toimijoiden luovuttamia tietoja hyödyntäen. Erityisesti skenaarioiden eroja havainnollistetaan erilaisten taulukoiden ja kuvaajien avulla.