Rektion ja kongruenssin ongelmat S2-puhujalla

Abstract

Kandidaatintutkielma käsittelee virheitä ja niiden syitä suomea toisena kielenä puhuvan Youtubeen videoita tekevän Dave Cadin puheessa. Aihe ei sinänsä ole uusi, mutta myös suomea toisena kielenä puhuvia – äidinkielenään jotakin muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvia Suomessa asuvia ihmisiä – on enemmän kuin esimerkiksi 2000-luvun alussa. Tutkielmassa verrokkiryhmänä toimii myös Youtubeen videoita tekevä äidinkielenään suomea puhuva Veronica Verho. Cadin videoiden kokonaispituus oli 94 minuuttia 3 sekuntia ja Verhon videon 23 minuuttia 10 sekuntia. Tutkimus on laadullinen tutkimus, joka etenee kvantitatiivisesta kvalitatiiviseen. Kvantitatiivisessa vaiheessa virheet on eroteltu karkeasti litteroidusta videoaineistosta. Kvalitatiivisessa vaiheessa virheet on luokiteltu rektio- ja kongruenssivirheisiin ja muihin, ja edelleen erityyppisiin rektio- ja kongruenssivirheisiin. Muut virheet olivat yksittäisiä, joten niitä ei ole alaluokiteltu. Cadin videoissa rektiovirheitä esiintyi 20, kongruenssivirheitä 7 ja yksittäisiä 3. Verhon videosta on otettu esiintymisjärjestyksessä sama määrä vastaavia otantoja.

Yksinkertaistettuna kongruenssi tarkoittaa sanojen ja lauseenjäsenten mekaanista yhdenmukaisuutta eli sitä että persoona ja luku ovat yhtenevät, kuten valkoiset jänikset eikä esimerkiksi valkoinen jänikset. Rektio taas on kongruenssia semanttisempi eli enemmän merkitykseen liittyvä kielenilmiö, jota ei voi yksinkertaistaa lauseyhteydestään irrotettuna sanomalla esimerkiksi, että pidän sinua olisi virheellisesti sanottu. Merkityksessä pitää jotakuta jonakin, kuten pidän sinua hulluna, on oikein, mutta merkityksessä pitää jostakusta, kuten pidän sinua paljon, olisi väärin.

Tutkimuksen tulokset ovat pääpiirteittäin hypoteesin mukaisia. Rektiovirheiden yleisin tyyppi on äidinkielen eli tässä tapauksessa englannin vaikutuksesta johtuva virhe, toiseksi yleisin objektin sija –virhe ja kolmanneksi yleisimmät ainesanan sijamuotovirhe tai vaikean, kuten lainasanan, taivuttamisvirhe. Myös kongruenssivirheistä yleisin on äidinkielen vaikutuksesta johtuva virhe. Tulosten perusteella voisi sanoa, että suomea toisena kielenä opetettaessa kannattaisi paitsi huomioida äidinkielen vaikutus opetuksessa, myös kannustaa opiskelijoita itse kiinnittämään huomiota oman äidinkielen ja suomen kielen rakenteisiin ja niiden eroihin ja yhtäläisyyksiin. Kaikkien opetusryhmien ja kielten kohdalla tämä tavoite voi olla epärealistisen korkea, mutta englannin kohdalla resursseja varmasti olisi.