Politiikka osana urheilijan elämää: urheilijan näkökulma

Abstract

Tämä kandidaatintutkielma käsittelee politiikkaa osana suomalaisten yleisurheilijoiden urheilu-uraa yksilön näkökulmasta. Tutkielmassa selvitetään myös urheilijoiden näkemystä urheilijalähtöisistä arvokilpailuboikoteista, joiden taustalla ovat yhteiskunnalliset epäkohdat. Käytännössä tällä suhtautumisella tarkoitetaan sitä, ovatko urheilijat valmiita harkitsemaan tai jopa kieltäytymään osallistumasta arvokilpailuihin yhteiskunnallisen epäkohdan, kuten ihmisoikeuksien laiminlyönnin vuoksi. Tutkielma on ajankohtainen politiikan tutkimuksen näkökulmasta, koska urheilumaailma on vuonna 2020 selkeyttänyt asemaansa poliittisten vaikutuskeinojen pelikentällä. Useat urheilijat ja urheiluseurat ovat nousseet esiin esimerkiksi osoittamalla tukensa rasismia ja poliisiväkivaltaa vastustavalle Black Lives Matter -kampanjalle. Aiheesta on kuitenkin tehty vain vähän akateemista tutkimusta, ja etenkin urheilijoiden toimiminen poliittisina vaikuttajina on akateemisesti kartoittamatonta aluetta.

Tutkielmaa taustoittavat historiassa tapahtuneet valtiolähtöiset arvokilpailuboikotit. Luvun 2 historiaosuudessa esitellään tarkemmin Moskovan olympialaisia vuonna 1980 varjostanut boikotti, jonka taustalla vaikutti Neuvostoliiton hyökkäys Afganistaniin. Taustoittavissa luvuissa esitellään myös tutkielman teoriapohjaa, eli poliittisen osallistumisen uusia keinoja. Näitä keinoja ovat esimerkiksi kulutuspäätöksillä vaikuttaminen sekä sosiaalisessa mediassa jonkin asian puolesta puhuminen. Kolmannessa luvussa esitellään tutkimusmetodit ja taustoitetaan aineiston keräämiseen käytettyjä urheilijahaastatteluita. Tutkielmaan on haastateltu anonyymisti kolmea suomalaista yleisurheilijaa, joilla kaikilla on eri määrä arvokilpailukokemusta, ja jotka urheilevat edelleen aktiivisesti tulevaisuuden arvokilpailut tähtäimessään.

Haastatteluaineistoa analysoidaan luvussa 4. Arvokilpailuboikotteihin suhtautumisen lisäksi luvussa esitellään urheilijoiden näkemyksiä siitä, millainen vaikutus politiikalla on urheilijoiden valintoihin ja toimintaan. Luvussa esitellään myös esimerkkejä urheilijoiden toimimisesta poliittisina vaikuttajina sekä urheilun ja politiikan muuttunutta suhdetta.

Tutkielman lopussa tiivistetään tutkimuksen tulokset ja vastataan tutkimuskysymyksiin. Johtopäätöksissä pohditaan myös yleisurheilijoiden yhteiskunnallista vaikuttamista tulevaisuudessa, sekä aiheen jatkotutkimusmahdollisuuksia. Tutkielman tuloksena voidaan todeta, että politiikka vaikuttaa urheilijoiden elämään ja uraan merkittävästi, mutta välillä tiedostamattomasti. Urheilijoilla on korkea kynnys lähteä yksilönä boikotoimaan arvokilpailuita, mutta boikottiin lähtemisen kynnystä madaltaa kuitenkin ryhmäpaine muiden urheilijoiden taholta tai korkeammilta päättäviltä urheilutahoilta. Urheilijat kuitenkin miettivät toimissaan myös poliittista näkökulmaa, mutta eivät anna sen haitata kilpaurheilua.