Sukupuolten representaatiot perusopetuksen oppikirjoissa

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkasteltiin, miten eri sukupuolia representoidaan perusopetuksen historian, uskonnon, yhteiskuntaopin ja äidinkielen oppikirjoissa. Tarkoituksena oli selvittää, missä määrin oppikirjat vastaavat niiden pohjana toimivan, vuonna 2014 julkaistun opetussuunnitelman perusteiden sekä Opetushallituksen oppikirjojen laadintaa koskevan ohjeistuksen tavoitteita sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Sukupuolten representaatiota tarkasteltiin sekä määrällisestä että laadullisesta näkökulmasta diskurssianalyysin ja tekstintutkimuksen keinoin.

Aineistona tutkielmassa on yhteensä 16 perusasteen ala- ja yläkoulun oppikirjaa kahdelta eri kustantajalta. Kaikista neljästä oppiaineesta on tarkasteltavana neljä oppikirjaa, kaksi alakoulun ja kaksi yläkoulun kirjaa kustakin oppiaineesta. Tutkielman teoreettisena ja metodologisena viitekehyksenä toimii sukupuolentutkimus ja kriittinen diskurssintutkimus. Näkökulmien valintaa ovat ohjanneet uusimmat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tasa-arvotavoitteet ja Opetushallituksen oppimateriaalin ja opetuksen tasa-arvoon tähtäävät julkaisut.

Aineiston teoksia tarkasteltiin kolmesta näkökulmasta. Ensinnäkin jokaisesta teoksesta selvitettiin kvantitatiivisen analyysin keinoin, millainen niiden määrällinen sukupuolijakauma on. Toiseksi tarkasteltiin laadullisesti oppiaineittain erilaisia sukupuolten representaatioon vaikuttavia ilmiöitä, kuten henkilöihin liittyvää kuvailua, toiminnallisuutta ja semanttisia rooleja, asiantuntijapositioiden jakautumista eri sukupuolten kesken sekä sitä, miten sukupuolia esitetään erilaisissa diskursseissa. Kolmanneksi tarkasteltiin, miten oppikirjoissa puhutaan eksplisiittisesti sukupuolesta ja tasa-arvosta.

Tutkimuksessa havaittiin, että oppiaineiden välillä on suuria eroja sukupuolten määrällisessä jakaumassa. Siinä missä äidinkielen ja yhteiskuntaopin oppikirjojen määrällinen sukupuolijakauma oli verrattain tasapuolinen, ovat uskonnon ja historian oppikirjat edelleen sangen maskuliinivoittoisia. Laadullisessa analyysissä havaittiin, että eri sukupuoliin kuuluvia toimijoita kuvaillaan ja nimetään edelleen toisistaan poikkeavilla tavoilla ja ne saavat keskenään erilaisia toimijuuksia. Eri oppiaineissa on myös erilaisia tapoja kiinnittää eksplisiittisesti huomiota sukupuoleen ja sen merkitykseen oppiaineen kontekstissa. Yleisesti ottaen niissä oppiaineissa, joissa sukupuolten määrällinen jakauma oli tasapuolinen, sukupuolta myös käsiteltiin perusteellisemmin eksplisiittisesti.