Journalismi ja julkisot sosiaalisessa mediassa - Analyysi julkisesta keskustelusta ja retoriikasta Yle Kioskin Instagram-julkaisujen kommenteissa

Abstract

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani sitä, minkälaista julkista keskustelua yleisö käy sosiaalisessa mediassa julkaistun journalismin yhteydessä. Pyrin arvioimaan, voiko kommenteissa muodostuvaa keskustelijoiden ryhmää kutsua julkisoksi, eli julkisuuden piirissä järkeileväksi ihmisten joukoksi. Aineistona tutkimuksessani on Yle Kioskin Instagram-tilin kolmen journalistisen julkaisun yhteyteen kirjoitetut kommentit, joita on yhteensä 561 kappaletta.

Tutkielmassani on kaksi tutkimuskysymystä, joista ensimmäisessä selvitän, miten yleisön kommentit luovat julkista keskustelua Yle Kioskin Instagramissa julkaisemien uutissisältöjen yhteydessä. Toisen tutkimuskysymyksen kohdalla tarkastelen sitä, millaista retoriikkaa kommenteissa käytetään. Pro graduni ottaa osaa aiemmissa tutkimuksissa käytyyn keskusteluun yleisökommenttien merkityksestä julkisen keskustelun muotona. Tutkielman aihe perustuu sekä sosiaalisen konstruktionismin ajatukselle vuorovaikutuksesta ymmärrystä luovana ilmiönä että näkemykselle journalismista julkisuuden synnyttäjänä.

Hyödynnän metodeina sisällön erittelyä ja retoriikan analyysia. Selvitän vastausta ensimmäiseen tutkimuskysymykseeni erittelemällä ja luokittelemalla kommentteja sen mukaan, osoitetaanko ne toiselle keskustelijalle ja viitataanko niissä toisiin kommentteihin vai ei. Erittelyllä selvitän, onko kommenttiaineistossa julkiselle keskustelulle ominaisia piirteitä, kuten vastavuoroisuutta ja aiempien viestien huomioimista. Toisen tutkimuskysymyksen kohdalla hyödynnän retoriikan analyysia selvittääkseni, millaista julkista keskustelua ja argumentaatiota aineistossa esiintyy. Analyysissani jaottelen kommenttien retoriikan Aristoteleen vakuuttamisen tapojen logoksen, ethoksen ja pathoksen mukaan. Tätä luokittelua tuen vertaamalla kommenteista tekemiäni havaintoja Chaïm Perelmanin uuden retoriikan teoriassa esittelemiin argumentaation keinoihin.

Tutkielman tulokset viittaavat kommentoijien joukon täyttävän julkison käsitteelle annettuja määritelmiä, sillä julkaisut olivat antaneet kimmokkeen argumentoivalle keskustelulle, jossa kansalaiset käyvät vuoropuhelua. Sisällön erittelyn kautta saadut tulokset osoittavat, että 91 prosenttia analysoiduista kommenteista sisälsi viitteitä siitä, että viesti oli osoitettu toiselle osanottajalle tai muuten osaksi yhteistä keskustelua. Kommentit myös muodostivat ketjuja, joissa julkaisun aiheesta käytiin pitkään jatkuvaa väittelyä. Retoriikan analyysi taas näytti, että yleisin vakuuttamisen tapa oli logos, eli argumentointi tosiasioita osoittamalla ja järkeilemällä. Tutkielmaan valituista kolmesta julkaisusta kahdessa kommentit painottivat erityisesti vertailuun liittyviä argumentaation keinoja. Kommenttiaineistossa käyty keskustelu eroaa julkison määritelmistä siinä, ettei keskusteluissa ole merkkejä osapuolten päätymisestä jonkinlaiseen yhteiseen tulokseen. Analyysissa havaitsin myös, että Instagram-julkaisujen kommenttiosioissa syntyy jonkin verran keskusteluja, jotka vaikuttavat yksityisiltä siitä huolimatta, että ne käydään julkisella alustalla. Tällaisissa keskusteluissa entuudestaan toisensa tuntevat kommentoijat viestivät toisilleen julkaisun aiheesta tai jostain siihen liittyvästä seikasta.