Varhaiskasvatuksen opettajien ajatuksia S2-lasten huoltajien kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja jokapäiväisestä kanssakäymisestä
Ilmasti, Satu Maria (2021)
Ilmasti, Satu Maria
2021
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-01-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202101201538
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202101201538
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on saada tarkempaa ymmärrystä varhaiskasvatuksen opettajien ja S2-lasten huoltajien välisestä yhteistyöstä ja jokapäiväisestä kanssakäymisestä. Päätehtävänä on kuvata, millaisia kokemuksia varhaiskasvatuksen opettajilla on liittyen yhteistyöhön myös tilanteissa, joissa yhteistä kieltä ei välttämättä ole. Tämän lisäksi selvitettävänä on, millaista tämä yhteistyö on, millaista tukea varhaiskasvatuksen opettaja saa ja millaisia mahdollisia ongelmakohtia voi aiheeseen liittyen ilmetä.
Tutkimuksen teoriaosa käsittelee aiheen kannalta ajankohtaisia teemoja kuten yhteistyötä ja jokapäiväistä kanssakäymistä, sekä aihepiirin aiempaa tutkimusta, jota peilataan tässä tutkimuksessa saatuihin tuloksiin työn pohdintaosassa.
Tutkimus on kvalitatiivinen ja aineisto koostuu kolmesta varhaiskasvatuksen opettajan kyselylomakkeen avulla tehdystä haastattelusta. Tutkimusaineisto kerättiin varhaiskasvatuksen opettajilta sähköpostikyselyllä vuoden 2018 aikana. Kaikilla vastaajilla oli kattavaa kokemusta työelämästä ja S2-lasten huoltajien kanssa työskentelystä, jota toivottiin mahdollisilta vastaajilta jo kyselylomakkeen lähetyksen yhteydessä. Kerätty aineisto analysoitiin sisällönanalyysia sekä teemoittelua hyödyntäen ja aineiston tulokset esitettiin anonyymeinä niin, ettei niistä voi tunnistaa vastaajia.
Tutkimustuloksissa selviää, että yhteistyö S2-lasten huoltajien kanssa koettiin lähtökohtaisesti samanlaisena kuin kaikkien muidenkin huoltajien kanssa, mutta sen koettiin vaativan osin enemmän panostusta ja luovia ratkaisuja, jotta sekä jokapäiväinen kanssakäyminen että yhteistyö toimisivat paremmin. Etenkin toimivan yhteistyön koettiin vahvistavan huoltajien osallisuutta varhaiskasvatuksessa. Yhteisymmärryksen varmistamisen apuna käytettiin useita keinoja, kuten kuvakortteja, elekieltä, tulkkeja sekä google-kääntäjää. Suurimmaksi haasteeksi nousivat yhteisen kielen puuttuminen ja etenkin lapsen päiväkotiuran alussa esiin nousevat kulttuurierot. S2-lasten huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö ja jokapäiväinen kanssakäyminen koettiin erittäin tärkeäksi ja sen onnistumisen eteen haluttiin tehdä töitä.
Tutkimuksen teoriaosa käsittelee aiheen kannalta ajankohtaisia teemoja kuten yhteistyötä ja jokapäiväistä kanssakäymistä, sekä aihepiirin aiempaa tutkimusta, jota peilataan tässä tutkimuksessa saatuihin tuloksiin työn pohdintaosassa.
Tutkimus on kvalitatiivinen ja aineisto koostuu kolmesta varhaiskasvatuksen opettajan kyselylomakkeen avulla tehdystä haastattelusta. Tutkimusaineisto kerättiin varhaiskasvatuksen opettajilta sähköpostikyselyllä vuoden 2018 aikana. Kaikilla vastaajilla oli kattavaa kokemusta työelämästä ja S2-lasten huoltajien kanssa työskentelystä, jota toivottiin mahdollisilta vastaajilta jo kyselylomakkeen lähetyksen yhteydessä. Kerätty aineisto analysoitiin sisällönanalyysia sekä teemoittelua hyödyntäen ja aineiston tulokset esitettiin anonyymeinä niin, ettei niistä voi tunnistaa vastaajia.
Tutkimustuloksissa selviää, että yhteistyö S2-lasten huoltajien kanssa koettiin lähtökohtaisesti samanlaisena kuin kaikkien muidenkin huoltajien kanssa, mutta sen koettiin vaativan osin enemmän panostusta ja luovia ratkaisuja, jotta sekä jokapäiväinen kanssakäyminen että yhteistyö toimisivat paremmin. Etenkin toimivan yhteistyön koettiin vahvistavan huoltajien osallisuutta varhaiskasvatuksessa. Yhteisymmärryksen varmistamisen apuna käytettiin useita keinoja, kuten kuvakortteja, elekieltä, tulkkeja sekä google-kääntäjää. Suurimmaksi haasteeksi nousivat yhteisen kielen puuttuminen ja etenkin lapsen päiväkotiuran alussa esiin nousevat kulttuurierot. S2-lasten huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö ja jokapäiväinen kanssakäyminen koettiin erittäin tärkeäksi ja sen onnistumisen eteen haluttiin tehdä töitä.