Metsäpäiväkodin pedagogiikka : Kasvattajien käsityksiä pedagogiikasta luonnossa
Kujala, Riikka (2021)
Kujala, Riikka
2021
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-01-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202101191459
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202101191459
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia käsityksiä metsäpäiväkodin työntekijöillä on metsäpäiväkodin pedagogiikasta. Tutkimuksessa selvitettiin, miten metsäpäiväkodin pedagogiikkaa näyttäytyi työntekijöille ja miten pedagogiikka erosi tavallisen päiväkodin toteuttamasta pedagogiikasta. Metsäpäiväkodissa pedagogiikkaa toteutetaan metsässä. Varhaiskasvatuksen pedagogiikassa oppimiskäsitys perustuu oppimiseen vuorovaikutuksessa toisten ja ympäristön kanssa. Oppiminen tapahtuu lasten tarkkaillessa ympäristöään ja seuratessaan muiden tekemisiä. Suomessa metsäpedagogiikkaa toteutetaan erilaisen pedagogisten menetelmien avulla. Metsäpäiväkoti tarjoaa lukemattoman paljon mahdollisuuksia luonnosta ja ympäristöstä oppimiseen. Tutkielman yhtenä tavoitteena on lisätä yleistä tietoisuutta metsäpäiväkotien toiminnasta ja siellä toteutetusta pedagogiikasta.
Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kolmen metsäpäiväkodin työntekijöitä sähköisen lomakkeen avulla marraskuussa 2020. Aineisto koostui yhteensä viiden metsäpäiväkodin työntekijän haastattelusta. Tutkimusotteeksi määrittyi fenomenografia, sillä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään tutkimukseen osallistuvien käsityksiä tutkittavasta ilmiöstä. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin fenomenografisen analyysin avulla metsäpäiväkodin työntekijöiden kuvauksia metsäpäiväkodin pedagogiikasta.
Tutkimuksen tuloksena saatiin neljä kuvauskategoriaa, jotka kertovat metsäpäiväkodin työntekijöiden käsityksistä pedagogiikasta luonnossa. Kuvauskategorioiksi muodostui metsä oppimisympäristönä, ulkona oleminen, oppimisen alueiden toteutuminen ja kasvattajan merkitys. Metsäpäiväkodin oppimisympäristö näyttäytyi monipuolisena, joka mahdollisti työntekijöiden ja lasten mielikuvituksen ja luovuuden käytön. Ulkona oleminen antoi enemmän tilaa pedagogiikan toteuttamiseen, mikä sai lapset keskittymään paremmin. Toisaalta haittoina koettiin Suomen sääolosuhteet ja varusteiden sopimattomuus. Varhaiskasvatussuunnitelman oppimisen alueet nähtiin helposti toteutettavina, jos kasvattaja ja työyhteisö oli innokas.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää lisäämällä varhaiskasvatuksen opettajaksi opiskelevien ja valmistuvien tietoisuutta metsäpäiväkodin toiminnasta ja pedagogiikasta luonnossa. Tutkielma saattaa innostaa varhaiskasvatuksen parissa työskenteleviä hyödyntämään luonnon tarjoamia mahdollisuuksia työssään.
Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kolmen metsäpäiväkodin työntekijöitä sähköisen lomakkeen avulla marraskuussa 2020. Aineisto koostui yhteensä viiden metsäpäiväkodin työntekijän haastattelusta. Tutkimusotteeksi määrittyi fenomenografia, sillä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään tutkimukseen osallistuvien käsityksiä tutkittavasta ilmiöstä. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin fenomenografisen analyysin avulla metsäpäiväkodin työntekijöiden kuvauksia metsäpäiväkodin pedagogiikasta.
Tutkimuksen tuloksena saatiin neljä kuvauskategoriaa, jotka kertovat metsäpäiväkodin työntekijöiden käsityksistä pedagogiikasta luonnossa. Kuvauskategorioiksi muodostui metsä oppimisympäristönä, ulkona oleminen, oppimisen alueiden toteutuminen ja kasvattajan merkitys. Metsäpäiväkodin oppimisympäristö näyttäytyi monipuolisena, joka mahdollisti työntekijöiden ja lasten mielikuvituksen ja luovuuden käytön. Ulkona oleminen antoi enemmän tilaa pedagogiikan toteuttamiseen, mikä sai lapset keskittymään paremmin. Toisaalta haittoina koettiin Suomen sääolosuhteet ja varusteiden sopimattomuus. Varhaiskasvatussuunnitelman oppimisen alueet nähtiin helposti toteutettavina, jos kasvattaja ja työyhteisö oli innokas.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää lisäämällä varhaiskasvatuksen opettajaksi opiskelevien ja valmistuvien tietoisuutta metsäpäiväkodin toiminnasta ja pedagogiikasta luonnossa. Tutkielma saattaa innostaa varhaiskasvatuksen parissa työskenteleviä hyödyntämään luonnon tarjoamia mahdollisuuksia työssään.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8453]