L’emploi de la structure attributive dans les temps verbaux du passé en français et en espagnol contemporains : Une analyse contrastive de être intelligent(e) et estar / ser inteligente dans un corpus de romans et de journaux français et espagnols
Korhonen, Tanja (2021)
Korhonen, Tanja
2021
Ranskan kielen maisteriohjelma - Master's Programme in French Language
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-02-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202101181416
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202101181416
Tiivistelmä
Dans ce mémoire de Master, nous analysons la structure grammaticale dans laquelle le verbe copule (être en français et ser et estar en espagnol) est suivi d’un attribut. Nous nous concentrons sur la structure aux temps passés et nous analysons s’il y a des similarités dans les deux langues. Nous utilisons les intervalles de Fabienne Martin à l’aide de notre analyse. Selon lui, on peut séparer les prédicats en quatre intervalles selon la temporalité. L’intervalle XL représente tout la vie de l’individu, l’intervalle L décrit des états permanents qui sont toutefois réversibles, l’intervalle M est une série des états occurentiels et l’intervalle S dénote l’état simultané d’un événement occurrentiel.
Quand nous avons travaillé en tant qu’enseignante, nous avons remarqué que l’usage des temps verbales est difficile à comprendre et le choix du temps verbal est souvent difficile por les étudiants de langue étrangère bien qu’on étudie la grammaire et bien qu’on fasse des exercices concrets pour pratiquer l’usage de temps verbales. Dans ce mémoire de Master, nous analysons l’usage des temps verbales dans les extraits du corpus dans les deux langues.
Le corpus comprend les extraits des romans contemporains, qui datent de la période 1980–2020, trouvés dans les romans français à l’aide de la base de données Frantext et dans les romans espagnols à l’aide de la base de données CREA et les extraits, qui datent de la période de 2000–2020, tirés des journaux Le Monde et El Mundo à l’aide du moteur de recherche Nexis Uni. Nous avons composé le corpus selon l’hypothèse qu’il y ait des caractérisations de l’intervalle L surtout dans les romans et que dans les journaux, on décrit davantage des actions et des événements dont les états de l’intervalle S sont les résultats. Nous avons choisi les journaux Le Monde et El País parce que ces journaux peuvent être vus comme équivalents dans les deux langues parce qu’ils sont des quotidiens connus dans le monde entier et leur diffusion est la plus grande dans leur pays.
Nous avons choisi l’expression « être intelligent(e) » comme l’exemple de notre analyse en français parce que selon Martin, l’adjectif intelligent fait partie des prédicats d’état endo-actionnel de type 1, ce qui signifie que l’adjectif peut se trouver dans les phrases aussi bien au passé composé qu’à l’imparfait. Nous avons utilisé l’expression équivalente « ser / estar inteligente » comme l’exemple en espagnol.
Selon notre analyse, nous avons pu remarquer qu’il y avait presque uniquement des caractérisations de l’intervalle L dans les romans. Pourtant, nous avons trouvé beaucoup de descriptions de l’état endo-actionnel de l’intervalle S dans les journaux. On fait souvent des caractérisations de personnages dans les romans et dans les journaux, on décrit souvent comment quelqu’un a été intelligent quand il a pris une bonne décision ou quand il a agi de manière intelligente dans une situation précise. Nous avons remarqué qu’il avait des différences entre les deux langues par exemple dans les thèmes dont nous avons pu trouver les extraits. En français, il y avait beaucoup d’articles de la politique tandis qu’en espagnol, le football est présent le plus souvent dans les exemples analysés. Pourtant, nous ne pouvons pas faire la conclusion selon le thème des articles parce que la quantité des articles n’est pas exhaustive et parce que cette division qui est visible dans nos extraits est plus aléatoire ou liée à la culture et non pas à la grammaire. Pro gradu -tutkielmassani analysoin ranskan ja espanjan kielten predikatiivilausekkeita menneissä aikamuodoissa ja niiden yhtäläisyyttä keskenään. Apuna analyysissä käytän Fabienne Martinin esittämiä ajan intervalleja, joiden mukaan predikaatit voidaan jakaa neljään kategoriaan niiden ajallisen keston mukaan. XL kuvaa yksilön koko elinaikaa, L pysyvää ominaisuutta, M kuvaa tapahtumasarjoja ja S olotilaa, joka on seurausta yksittäisestä tapahtumasta tai toiminnasta.
Työskennellessäni ranskan ja espanjan opettajana lukioissa huomasin, että vieraan kielen opiskelijalle ranskan tai espanjan menneiden aikamuotojen käyttö osoittautuu usein vaikeaksi asiaksi sisäistää ja oikean verbimuodon valinta voi olla haasteellista. Näin käy siitä huolimatta, että oppitunneilla käydään läpi kielioppia ja verbimuotojen käyttöä sekä teorian että konkreettisesti tehtävien avulla. Tässä Pro gradu -tutkielmassa käydään läpi analyysin kohteena olevien aikamuotojen käyttöä, analysoidaan laadullisesti ja vertailevasti niiden esiintymistä korpuksen esimerkkikatkelmissa ranskan ja espanjan kielissä.
Korpukseen on koottu katkelmia nykyaikaisista (vuosilta 1980–2020) romaaneista, joita on haettu Frantext ja CREA -tietokannoista sekä samalta ajalta sanomalehtiartikkeleista, joita on puolestaan haettu Le Monde ja El Mundo -lehdistä Nexis Uni -tietokannan avulla. Korpus rakentui oletuksen perusteella, että romaaneista löytyy enemmän pysyviä ominaisuuksia kuvaavia predikaatteja, kun taas lehtiartikkeleissa todennäköisesti kerrotaan enemmän toiminnasta ja tapahtumista ja niiden seurauksena syntyneistä tiloista. Lehdiksi valittiin tilastojen valossa Ranskan ja Espanjan laajalevikkisimmät lehdet, joita luetaan paljon myös edellä mainittujen maiden ulkopuolella. Näin molempien kielten aineistoista saatiin mahdollisimman vertailukelpoiset keskenään.
Esimerkki-ilmaisuksi valikoituitui ”être intelligent(e)”, eli olla älykäs, sen pohjalta, että intelligent on Martinin teorian mukaan S-intervallin ykköstyypin predikaatti, mikä tarkoittaa, että se voi hyvin esiintyä sekä passé composé- että imperfektimuodoissa. Vastaavaa ilmaisua espanjaksi ”ser / estar inteligente” haettiin myös espanjan aineistosta, jotta aineistot olisivat vertailukelpoiset.
Analyysissä havaittiin, että romaaneissa todellakin oli lähes yksinomaan L-intervallin kuvailuja, kun taas sanomalehtiartikkeleista löytyi paljon S-intervallin mukaisia, toiminnan aiheuttamia olotilojen kuvailuja. Hyvin usein romaaneissa kuvaillaan henkilöhahmojen ominaisuuksia ja lehtiartikkeleissa kerrotaan, miten joku on ollut älykäs tehtyään hyvän päätöksen tai toimittuaan älykkäällä tavalla tietyssä tilanteessa. Kielten välillä voitiin havaita joitain eroja esimerkiksi teemoissa, joista etsittyjä rakenteita löytyi. Ranskaksi nousi esiin paljon enemmän politiikkaa käsitteleviä artikkeleita, kun taas espanjassa urheilu ja etenkin jalkapallo nousi selvimmin esiin. Näiden pohjalta ei kuitenkaan voida tehdä suoria johtopäätöksiä, sillä aineisto ei ole tarpeeksi kattava ja erot voivat hyvin johtua myös sattumasta tai mahdollisista kulttuurieroista, jotka eivät kuitenkaan kuulu tässä työssä analysoitaviin asioihin.
Quand nous avons travaillé en tant qu’enseignante, nous avons remarqué que l’usage des temps verbales est difficile à comprendre et le choix du temps verbal est souvent difficile por les étudiants de langue étrangère bien qu’on étudie la grammaire et bien qu’on fasse des exercices concrets pour pratiquer l’usage de temps verbales. Dans ce mémoire de Master, nous analysons l’usage des temps verbales dans les extraits du corpus dans les deux langues.
Le corpus comprend les extraits des romans contemporains, qui datent de la période 1980–2020, trouvés dans les romans français à l’aide de la base de données Frantext et dans les romans espagnols à l’aide de la base de données CREA et les extraits, qui datent de la période de 2000–2020, tirés des journaux Le Monde et El Mundo à l’aide du moteur de recherche Nexis Uni. Nous avons composé le corpus selon l’hypothèse qu’il y ait des caractérisations de l’intervalle L surtout dans les romans et que dans les journaux, on décrit davantage des actions et des événements dont les états de l’intervalle S sont les résultats. Nous avons choisi les journaux Le Monde et El País parce que ces journaux peuvent être vus comme équivalents dans les deux langues parce qu’ils sont des quotidiens connus dans le monde entier et leur diffusion est la plus grande dans leur pays.
Nous avons choisi l’expression « être intelligent(e) » comme l’exemple de notre analyse en français parce que selon Martin, l’adjectif intelligent fait partie des prédicats d’état endo-actionnel de type 1, ce qui signifie que l’adjectif peut se trouver dans les phrases aussi bien au passé composé qu’à l’imparfait. Nous avons utilisé l’expression équivalente « ser / estar inteligente » comme l’exemple en espagnol.
Selon notre analyse, nous avons pu remarquer qu’il y avait presque uniquement des caractérisations de l’intervalle L dans les romans. Pourtant, nous avons trouvé beaucoup de descriptions de l’état endo-actionnel de l’intervalle S dans les journaux. On fait souvent des caractérisations de personnages dans les romans et dans les journaux, on décrit souvent comment quelqu’un a été intelligent quand il a pris une bonne décision ou quand il a agi de manière intelligente dans une situation précise. Nous avons remarqué qu’il avait des différences entre les deux langues par exemple dans les thèmes dont nous avons pu trouver les extraits. En français, il y avait beaucoup d’articles de la politique tandis qu’en espagnol, le football est présent le plus souvent dans les exemples analysés. Pourtant, nous ne pouvons pas faire la conclusion selon le thème des articles parce que la quantité des articles n’est pas exhaustive et parce que cette division qui est visible dans nos extraits est plus aléatoire ou liée à la culture et non pas à la grammaire.
Työskennellessäni ranskan ja espanjan opettajana lukioissa huomasin, että vieraan kielen opiskelijalle ranskan tai espanjan menneiden aikamuotojen käyttö osoittautuu usein vaikeaksi asiaksi sisäistää ja oikean verbimuodon valinta voi olla haasteellista. Näin käy siitä huolimatta, että oppitunneilla käydään läpi kielioppia ja verbimuotojen käyttöä sekä teorian että konkreettisesti tehtävien avulla. Tässä Pro gradu -tutkielmassa käydään läpi analyysin kohteena olevien aikamuotojen käyttöä, analysoidaan laadullisesti ja vertailevasti niiden esiintymistä korpuksen esimerkkikatkelmissa ranskan ja espanjan kielissä.
Korpukseen on koottu katkelmia nykyaikaisista (vuosilta 1980–2020) romaaneista, joita on haettu Frantext ja CREA -tietokannoista sekä samalta ajalta sanomalehtiartikkeleista, joita on puolestaan haettu Le Monde ja El Mundo -lehdistä Nexis Uni -tietokannan avulla. Korpus rakentui oletuksen perusteella, että romaaneista löytyy enemmän pysyviä ominaisuuksia kuvaavia predikaatteja, kun taas lehtiartikkeleissa todennäköisesti kerrotaan enemmän toiminnasta ja tapahtumista ja niiden seurauksena syntyneistä tiloista. Lehdiksi valittiin tilastojen valossa Ranskan ja Espanjan laajalevikkisimmät lehdet, joita luetaan paljon myös edellä mainittujen maiden ulkopuolella. Näin molempien kielten aineistoista saatiin mahdollisimman vertailukelpoiset keskenään.
Esimerkki-ilmaisuksi valikoituitui ”être intelligent(e)”, eli olla älykäs, sen pohjalta, että intelligent on Martinin teorian mukaan S-intervallin ykköstyypin predikaatti, mikä tarkoittaa, että se voi hyvin esiintyä sekä passé composé- että imperfektimuodoissa. Vastaavaa ilmaisua espanjaksi ”ser / estar inteligente” haettiin myös espanjan aineistosta, jotta aineistot olisivat vertailukelpoiset.
Analyysissä havaittiin, että romaaneissa todellakin oli lähes yksinomaan L-intervallin kuvailuja, kun taas sanomalehtiartikkeleista löytyi paljon S-intervallin mukaisia, toiminnan aiheuttamia olotilojen kuvailuja. Hyvin usein romaaneissa kuvaillaan henkilöhahmojen ominaisuuksia ja lehtiartikkeleissa kerrotaan, miten joku on ollut älykäs tehtyään hyvän päätöksen tai toimittuaan älykkäällä tavalla tietyssä tilanteessa. Kielten välillä voitiin havaita joitain eroja esimerkiksi teemoissa, joista etsittyjä rakenteita löytyi. Ranskaksi nousi esiin paljon enemmän politiikkaa käsitteleviä artikkeleita, kun taas espanjassa urheilu ja etenkin jalkapallo nousi selvimmin esiin. Näiden pohjalta ei kuitenkaan voida tehdä suoria johtopäätöksiä, sillä aineisto ei ole tarpeeksi kattava ja erot voivat hyvin johtua myös sattumasta tai mahdollisista kulttuurieroista, jotka eivät kuitenkaan kuulu tässä työssä analysoitaviin asioihin.