Suomalaisten näkemyksiä liikennettä koskevista ilmastotoimista
Lepola, Ville (2021)
2021
Rakennustekniikan kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Civil Engineering
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-01-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202101171393
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202101171393
Tiivistelmä
Suomi on allekirjoittanut Pariisin ilmastonsopimuksen, jonka allekirjoittajavaltiot ovat sitoutuneet vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään. Suomen kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa, joka ulottuu vuoteen 2030, on asetettu erittäin vähäpäästöinen liikenne pitkän aikajänteen tavoitteeksi. Liikenteestä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen tavoitellaan olevan vuonna 2030 puolet vuoden 2005 päästötasosta.
Liikenteen tutkimuskeskus Verne tutki vuonna 2018 kyselytutkimuksella suomalaisten asennoitumista liikkumisen palveluihin, liikennejärjestelmään ja ilmastostrategiaan. Tässä työssä keskitytään tarkemmin kyseisen kyselytutkimuksen ilmastostrategiaa koskeviin väittämiin ja siihen, millä tavoin kyselytutkimukseen vastanneiden henkilöiden taustatekijät vaikuttavat väittämiin asennoitumiseen. Tämän työn toisessa luvussa taustoitetaan väittämiä eri kirjallisilla aineistolähteillä, kolmannessa luvussa puolestaan eritellään kyselytutkimuksen tuloksia kvantitatiivisin keinoin väittämittäin vastaajien taustamuuttujia tarkastellen.
Myönteinen suhtautuminen ilmastostrategiaa sivuaviin väittämiin oli pääsääntöisesti sitä vähäisempää, mitä enemmän vastaajan kotitaloudessa oli henkilöautoja. Lisäksi miehet suhtautuivat suurimmilta osin naisia penseämmin väittämiin. Ajokortittomat vastaajat suhtautuivat väittämiin lähes poikkeuksitta ajokortillisia myönteisemmin. Lisäksi selkeästi havaittavissa oli kerrostalossa asuvien vastaajien muissa asumismuodoissa asuvia myönteisempi suhtautuminen väittämiin. Henkilöautoilun määrän kasvun rajoittamista koskevassa väittämässä hajonta eri vastaajaryhmien suhtautumisessa oli suurta, työmatkakulujen verovähennysoikeutta käsittelevässä väittämässä sen sijaan vähäistä.
Tämä työ osoittaa osan kansallista energia- ja ilmastostrategiaa koskevista väittämistä jakavan voimakkaasti kansalaisten mielipiteet. Vernen toimittamasta kyselydatasta olisi jatkotutkimusnäkökulmasta edelleen mahdollista tutkia eri taustamuuttujien keskinäisiä riippuvuussuhteita. Tosin joidenkin vastaajaryhmien pieni koko rajoittaisi tällaisten yhdistelmähavaintojen relevanttiutta.
Liikenteen tutkimuskeskus Verne tutki vuonna 2018 kyselytutkimuksella suomalaisten asennoitumista liikkumisen palveluihin, liikennejärjestelmään ja ilmastostrategiaan. Tässä työssä keskitytään tarkemmin kyseisen kyselytutkimuksen ilmastostrategiaa koskeviin väittämiin ja siihen, millä tavoin kyselytutkimukseen vastanneiden henkilöiden taustatekijät vaikuttavat väittämiin asennoitumiseen. Tämän työn toisessa luvussa taustoitetaan väittämiä eri kirjallisilla aineistolähteillä, kolmannessa luvussa puolestaan eritellään kyselytutkimuksen tuloksia kvantitatiivisin keinoin väittämittäin vastaajien taustamuuttujia tarkastellen.
Myönteinen suhtautuminen ilmastostrategiaa sivuaviin väittämiin oli pääsääntöisesti sitä vähäisempää, mitä enemmän vastaajan kotitaloudessa oli henkilöautoja. Lisäksi miehet suhtautuivat suurimmilta osin naisia penseämmin väittämiin. Ajokortittomat vastaajat suhtautuivat väittämiin lähes poikkeuksitta ajokortillisia myönteisemmin. Lisäksi selkeästi havaittavissa oli kerrostalossa asuvien vastaajien muissa asumismuodoissa asuvia myönteisempi suhtautuminen väittämiin. Henkilöautoilun määrän kasvun rajoittamista koskevassa väittämässä hajonta eri vastaajaryhmien suhtautumisessa oli suurta, työmatkakulujen verovähennysoikeutta käsittelevässä väittämässä sen sijaan vähäistä.
Tämä työ osoittaa osan kansallista energia- ja ilmastostrategiaa koskevista väittämistä jakavan voimakkaasti kansalaisten mielipiteet. Vernen toimittamasta kyselydatasta olisi jatkotutkimusnäkökulmasta edelleen mahdollista tutkia eri taustamuuttujien keskinäisiä riippuvuussuhteita. Tosin joidenkin vastaajaryhmien pieni koko rajoittaisi tällaisten yhdistelmähavaintojen relevanttiutta.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [9001]