Salavuoteudesta lapsenmurhaan: Lapsensa surmanneiden äitien taustat ja motiivit vuosien 1895–1911 Tampereella
Hyyppä, Elina (2021)
Hyyppä, Elina
2021
Historian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in History
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-01-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202101151324
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202101151324
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastelen vuosina 1895–1911 Tampereen raastuvanoikeudessa lapsenmurhasta tuomittuja naisia. Selvitän, millaisista taustoista naiset tulivat ja mitä syitä heillä oli rikokseensa. Usein tutkimuksissa lapsenmurhien syyksi on mainittu köyhyys ja aviottoman lapsen aiheuttama häpeä. Vuosisadan vaihteen Tampereella suuri osa väestöstä oli nuoria naimattomia naisia ja Tampereella syntyikin runsaasti aviottomia lapsia. Näistä lapsista vain pieni osa joutui lapsenmurhan uhriksi, vaikka todennäköisesti aviottomista lapsista suuri osa syntyi köyhiin oloihin. Köyhyys ja häpeä eivät yksin selitä ilmiötä, vaan lapsenmurhan tehneillä naisilla on täytynyt olla omia, henkilökohtaisia syitä teoilleen. Aikaisempaan aihepiiristä tehtyyn tutkimukseen verrattuna keskityn enemmän naisten henkilökohtaisiin motiiveihin ja taustalla vaikuttaneisiin tekijöihin.
Tutkielman lähdeaineistona käytin sekä Tampereen kaupunginarkiston vuosien 1895–1911 raastuvanoikeuden tuomiokirjoja, että Hämeenlinnan maakunta-arkistossa säilytettäviä tutkimuspöytäkirjoja. Näissä aineistoissa käsiteltiin samoja tapauksia. Tutkimusmenetelmänä käytin aineiston lähilukua. Tutkielmassa tarkastelen tutkimusajankohtana tuomittujen seitsemän naisen taustoja, heidän tuloaan raskaaksi sekä naisten ja todistajien oikeudenkäynnissä kertomia motiiveja lapsen surmaamiselle.
Kaikki naiset olivat alle 30-vuotiaita, köyhistä perheistä, saaneet vähän koulutusta ja työskentelivät joko tehtaassa tai palvelijana. Lasten isät eivät joko tienneet raskaudesta tai eivät olleet kiinnostuneita auttamaan lapsen elatuksessa. Huoli toimeentulosta ja ihmisten paheksunnasta ilmeni useissa tapauksissa joko suoraan tai rivienvälistä luettuna. Kolmessa tapauksessa seitsemästä synnytys oli alkanut odotettua aiemmin. Yllättäen alkanut synnytys pakotti naiset synnyttämään turvattomassa paikassa ja tunnekuohu johti lapsen surmaamiseen. Myös mahdolliset mielenterveyden ongelmat, painostus ja lapsen sukupuoli esiintyivät mahdollisina syinä teolle.
Tutkielman lähdeaineistona käytin sekä Tampereen kaupunginarkiston vuosien 1895–1911 raastuvanoikeuden tuomiokirjoja, että Hämeenlinnan maakunta-arkistossa säilytettäviä tutkimuspöytäkirjoja. Näissä aineistoissa käsiteltiin samoja tapauksia. Tutkimusmenetelmänä käytin aineiston lähilukua. Tutkielmassa tarkastelen tutkimusajankohtana tuomittujen seitsemän naisen taustoja, heidän tuloaan raskaaksi sekä naisten ja todistajien oikeudenkäynnissä kertomia motiiveja lapsen surmaamiselle.
Kaikki naiset olivat alle 30-vuotiaita, köyhistä perheistä, saaneet vähän koulutusta ja työskentelivät joko tehtaassa tai palvelijana. Lasten isät eivät joko tienneet raskaudesta tai eivät olleet kiinnostuneita auttamaan lapsen elatuksessa. Huoli toimeentulosta ja ihmisten paheksunnasta ilmeni useissa tapauksissa joko suoraan tai rivienvälistä luettuna. Kolmessa tapauksessa seitsemästä synnytys oli alkanut odotettua aiemmin. Yllättäen alkanut synnytys pakotti naiset synnyttämään turvattomassa paikassa ja tunnekuohu johti lapsen surmaamiseen. Myös mahdolliset mielenterveyden ongelmat, painostus ja lapsen sukupuoli esiintyivät mahdollisina syinä teolle.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8997]