”Häpee on semmonen möhkäle mitä kantaa mukana. Kaikki päivät, koko ajan.” : Tutkielma huumeita käyttäneiden naisten häpeän kokemuksista

Abstract

Tämä laadullinen pro gradu –tutkielma käsittelee huumeita käyttäneiden naisten kokemuksia häpeän tunteesta. Tarkempana tutkimustehtävänä on selvittää millainen yhteys häpeällä ja huumeilla on naisten kokemuksissa sekä miten häpeä näkyy naisten elämässä. Tutkimuksen teoreettis-metodologinen viitekehys muodostuu fenomenologis-hermeneuttisesta suuntauksesta, naisten huumeiden käytön erityispiirteistä ja häpeän tunteesta. Tutkimusaineiston muodostavat kahden huumeita käyttäneen naisen elämänkululliset teemahaastattelut ja otteet toisen naisen päiväkirjoista. Tutkimuksen aineisto on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimus osoittaa huumeiden ja häpeän yhteyden olevan yksilöllinen ja moniulotteinen kokemus. Naiset kuvaavat häpeää lamauttavaksi ja elämää kahlitsevaksi tunteeksi. Häpeä näkyy ylisukupolvisena kierteenä ja häpeän juuret ovat paikannettavissa naisten lapsuuden kokemuksiin. Häpeän ja huumeiden yhteys merkityksellistyy naisten elämään huumemaailmassa ja huumeiden käytön aiheuttamiin lieveilmiöihin. Naisten muuttunut toiminta huumemaailmassa ja heihin kohdistuvat odotukset aiheuttavat ristiriitoja heidän identiteetteihinsä. Huumemaailmassa oleminen näyttäytyy poikkeavana toimintana, eivätkä naiset täytä heille asetettuja odotuksia yhteiskunnan vaatimuksista, naiseudesta ja äitiydestä. Häpeän ja huumeiden yhteys näkyy naisten sosiaalisissa suhteisissa ja kohtaamisissa ammattilaisten kanssa. Naisilla on voimakas tarve olla muiden silmissä hyväksytty, joka saa heidät pitämään kiinni haitallisista ihmissuhteista. Naiset liittävät häpeän ja yksinäisyyden läheisesti toisiinsa kytkeytyviksi, joka vahvistaa heidän kokemuksiaan ulkopuolisuudesta. Tutkimuksen johtopäätöksinä voidaan todeta, että huumeet saavat aikaan syvää häpeää, joka näkyy naisten elämän jokaisella osa-alueella. Häpeä saa jo ennestään marginaalissa olevat huumeiden käyttäjä naiset eristäytymään ja näin yhä syvempään häpeän kierteeseen. Naiset yrittävät saada käyttäjäyhteisön hyväksyntää muuttamalla omaa toimintaansa huumepiireihin sopivaksi, mikä aiheuttaa ristiriitoja heidän identiteetteihin ja minän rajoihin. Häpeä saa heidät pitämään itseään huonona ihmisenä ja pelkäämään muiden hylkäämistä. Häpeällä on merkittävä rooli naisten päihteettömän elämän aloittamisessa ja he kantavat häpeää sisällään vielä huumeiden käytön loputtua. Häpeä näyttäytyy syynä huumeiden käytölle, samalla kun se on myös seuraus huumeiden käytöstä. Kaikki häpeä ei kuitenkaan näyttäydy haitallisena, sillä häpeä auttaa käsittelemään asioita, toimimaan moraalisesti ja pohtimaan sitä, miltä oma käytös vaikuttaa muiden ihmisten silmissä.