Ryypyn kautta käräjille : Juopumusrikokset Tampereella kieltolain ensimmäisenä ja viimeisenä vuonna
Tikkanen, Atte (2021)
Tikkanen, Atte
2021
Historian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in History
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2020-12-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202101131265
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202101131265
Tiivistelmä
Alkoholin ja sen ympärille kietoutuneen kulttuurin juuret ulottuvat Suomessa 1500-luvulle asti. Alkoholiin on vuosisatojen aikana liitetty erilaisia käsityksiä ja sitä on kulutettu eri tavoin eri kansanryhmissä. Eri ajanjaksoina alkoholi on kuitenkin kulkeutunut kansan mukana niin virallisissa tilaisuuksissa kuin kansan hupina. Näkemykset alkoholin kulutuksesta ja siihen liittyvistä ongelmista johtivat alkoholia koskeviin rajoituksiin ja kieltoihin, joita alettiin systemaattisesti rakentamaan 1700-luvulta lähtien. Viimeisin näistä laeista, kieltolaki astui voimaan vuonna 1.6.1919 ja päättyi 5.4.1932, mikä kriminalisoi alkoholin ja sen kuluttamisen kokonaisvaltaisesti.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan Tampereen juopumusrikoksia kieltolain ensimmäisenä (1.6.1920–1.6.1920) ja viimeisenä (5.4.1931–5.4.1932) vuotena. Tutkimuksen pääasiallisen lähdeaineiston muodostavat Tampereen kaupunginarkiston raastuvanoikeuden arkistosta löytyvät rangaistus- ja sakkoluettelot. Lähdeaineisto oli jaoteltu raastuvanoikeuden arkiston kahdelle eri osastolle ja luettelot jakautuivat vuosille 1912–1921 ja 1930–1932.
Tutkielmassani tarkastellaan juopumusrikosten jakautumista Tampereella ammattiryhmittäin. Tutkielmassani asetetaan juopumusrikokset syvemmän tarkastelun kohteeksi ja puretaan juopumuksesta aiheutuvaa leimallisuutta kokonaisen yhteiskuntaluokan sisällä. Lisäksi pohdin myös juopumusrikosten syitä ja sitä, mitä juopumusrikosten määrä kertoo niin ammattiryhmien raitistumisesta kuin kieltolain onnistumisesta. Tutkielmani lähtökohdat ovat sosiaalihistoriassa ja on luonteeltaan määrällinen tutkimus.
Rangaistus- ja sakkoluettelot paljastavat, että juopumusrikosmäärät pysyivät tarkasteltavien vuosien välillä lähes samana. Lisäksi juopumusrikoksiin syyllistyneiden ammattiryhmissä oli paikoin suuriakin eroja, mutta joissain tapauksissa muutosta ei tapahtunut juuri yhtään. Ainakaan raittiuden suuntaan. Tarkasteltavien vuosien juopumusrikosmäärät osoittavat, että Tampereen yhteiskunnallinen tilanne ja kieltolain sisällölliset muutokset sekä sen valvontaan liittyvät toimenpiteet toimivat merkittävinä tekijöinä eri ammateissa toimivien juopumukselle tai raittiudelle.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan Tampereen juopumusrikoksia kieltolain ensimmäisenä (1.6.1920–1.6.1920) ja viimeisenä (5.4.1931–5.4.1932) vuotena. Tutkimuksen pääasiallisen lähdeaineiston muodostavat Tampereen kaupunginarkiston raastuvanoikeuden arkistosta löytyvät rangaistus- ja sakkoluettelot. Lähdeaineisto oli jaoteltu raastuvanoikeuden arkiston kahdelle eri osastolle ja luettelot jakautuivat vuosille 1912–1921 ja 1930–1932.
Tutkielmassani tarkastellaan juopumusrikosten jakautumista Tampereella ammattiryhmittäin. Tutkielmassani asetetaan juopumusrikokset syvemmän tarkastelun kohteeksi ja puretaan juopumuksesta aiheutuvaa leimallisuutta kokonaisen yhteiskuntaluokan sisällä. Lisäksi pohdin myös juopumusrikosten syitä ja sitä, mitä juopumusrikosten määrä kertoo niin ammattiryhmien raitistumisesta kuin kieltolain onnistumisesta. Tutkielmani lähtökohdat ovat sosiaalihistoriassa ja on luonteeltaan määrällinen tutkimus.
Rangaistus- ja sakkoluettelot paljastavat, että juopumusrikosmäärät pysyivät tarkasteltavien vuosien välillä lähes samana. Lisäksi juopumusrikoksiin syyllistyneiden ammattiryhmissä oli paikoin suuriakin eroja, mutta joissain tapauksissa muutosta ei tapahtunut juuri yhtään. Ainakaan raittiuden suuntaan. Tarkasteltavien vuosien juopumusrikosmäärät osoittavat, että Tampereen yhteiskunnallinen tilanne ja kieltolain sisällölliset muutokset sekä sen valvontaan liittyvät toimenpiteet toimivat merkittävinä tekijöinä eri ammateissa toimivien juopumukselle tai raittiudelle.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8354]