”Musiikki on vissiin aika jees” : Käsityksiä varhaiskasvatuksen koulutukseen sisältyvistä musiikin opinnoista Tampereen yliopiston varhaiskasvatuksen toisen vuoden opiskelijoiden näkökulmasta

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa Tampereen yliopiston toisen vuoden varhaiskasvatuksen opiskelijoiden käsityksiä koulutukseen sisältyvistä, kahden opintojakson, musiikin opinnoista. Tutkielmassa selvitettiin lisäksi opiskelijoiden käsityksiä omista valmiuksistaan toteuttaa musiikkikasvatusta varhaiskasvatuksessa koulutuksen tarjoamien tietojen ja taitojen pohjalta. Aihetta lähestytään käsittelemällä musiikkikasvatuksen merkitystä lapselle, musiikkia varhaiskasvatuksen opettajan työssä sekä tarkastelemalla nykyisiä varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen musiikin opintojen sisältöjä.

Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena, hyödyntäen fenomenologista tieteenfilosofiaa sekä fenomenografista menetelmää käsityksiä tarkastellessa. Aineisto koostui sähköisellä, puolistrukturoidulla kyselomakkeella kerätyistä vastauksista. Kyselyyn osallistui 13 varhaiskasvatuksen toisen vuoden opiskelijaa, jotka olivat aloittaneet opintonsa syksyllä 2019. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkielman tulokset eivät ole vähäisen vastaajajoukon vuoksi yleistettävissä koskemaan jokaisen, kyseisen vuosikurssin opiskelijan käsityksiä.

Tutkimustulokset osoittivat, että opiskelijoiden käsitykset musiikin opinnoista olivat yhteydessä kolmeen kokonaisuuteen, joita olivat kurssin rakenne, kurssin toteutus ja ulkoiset tekijät. Opiskelijat nostivat esiin soittamiseen sekä yleisesti kurssin sisältöön ja toiminnan suunnittelemiseen liittyviä asioita. Käsitykset kurssin toteutuksesta koostuivat opettajan toiminnasta ja itsenäisestä työskentelystä, mutta myös käytännön ratkaisuista. Ulkoiset tekijät pitivät sisällään musiikillisen taustan vaikutuksen sekä poikkeusjärjestelyiden vuoksi käyttöön otetun etätoteutuksen vaikutuksen käsityksiin opintojaksojen sisällöistä ja toteutuksesta. Omalla musiikillisella taustalla tai sen puuttumisella oli huomattava merkitys käsityksiin.

Opiskelijoiden käsitykset omista valmiuksistaan toteuttaa musiikkikasvatusta jakautuivat musisointiin, musiikkipedagogiikkaan ja yhteisöllisyyteen. Opiskelijat kokivat saaneensa valmiuksia käytännön toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen, jonka lisäksi heidän teoreettinen tietämyksensä oli kehittynyt, vaikka ei täysin ainoastaan kurssien ansiosta. Omat valmiudet olivat kehittyneet vertaistuen ansiosta, jolla oli vaikutusta musiikkiidentiteetin rakentumisessa. Opiskelijoiden vastaukset osoittivat, että siinä missä osa oli saanut valmiuksia, osa ei ollut samoihin asioihin kurssien ansiosta kokenut saaneensa riittäviä valmiuksia. Tämä johtui opiskelijoiden suurista yksilöllisistä eroista musiikin ja musiikillisuuden kokemisessa. Käsityksien tutkiminen syventyi subjektiiviseen kokemukseen, mikä johti ristiriitoihin tulosten osalta. Näin ollen musiikillisen taustan vaikutus näkyi myös opiskelijoiden käsityksissä omista valmiuksistaan.