Aseistakieltäytyjät miesideaalin vastakuvana : Suhtautuminen aseistakieltäytyjien mieheyteen poliittisessa lehdistössä Suomessa 1930-luvulla
Hakala, Niko (2021)
2021
Historian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in History
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-01-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202101121210
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202101121210
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa selvitettiin, miten aseistakieltäytyjien mieheyteen suhtauduttiin poliittisessa lehdistössä Suomessa 1930-luvulla. Mieheys oli vahvasti militarisoitu asevelvollisuusarmeijan kautta, joten aseistakieltäytyjät poikkesivat tästä mieheyden ihanteesta. Tutkielmassa tutkittiin sitä, vaikuttiko poliittinen suuntautuminen suhtautumiseen aseistakieltäytyjien mieheyteen vai olivatko kaikki poliittisesta suuntautumisesta riippumatta kriittisiä heidän mieheyttänsä kohtaan. Lisäksi tutkittiin, vaikuttiko suhtautumiseen aseistakieltäytyjien eri perusteet kieltäytymiselle. Tässä tutkielmassa perusteet aseistakieltäytymiselle olivat uskonnollisia tai antimilitaristisia.
Hegemonisen maskuliinisuuden teoria ja vastakuvan käsite toimivat taustateoriana, kun analysoitiin sanomalehtiaineistoa, joka koostui poliittisten puolueiden äänenkannattajista. Lisäksi lähdeaineistoon kuului myös suojeluskuntajärjestön aikakauslehti Hakkapeliitta. Tutkielman aineistoon sisältyivät uutiset, pakinat ja mielipidekirjoitukset Tauno Tapanaisesta ja Arndt Pekurisesta. Kieltäytyessään asepalveluksesta Tapanainen vetosi uskonnollisiin ja Pekurinen puolestaan antimilitaristisiin periaatteisiin. Menetelminä tutkielmassa käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia sekä lähilukua.
Aiempi tutkimus aseistakieltäytyjien mieheydestä ja maskuliinisuudesta on ollut vähäistä Suomessa. Arndt Pekurista on tutkittu paljon ja myös mieheyden näkökulmasta, mutta toista maailmansotaa edeltäviä muita suomalaisia aseistakieltäytyjiä ei ole juuri tutkittu, etenkään mieheyden näkökulmasta.
Tutkielman lähdeaineiston pohjalta voidaan esittää, että aseistakieltäytyjien mieheyden kyseenalaistamista tapahtui. Heitä rinnastettiin naisiin ja heihin liitettiin epämiehekkäinä pidettyjä ominaisuuksia. Tämän voidaan tulkita olleen ennen kaikkea porvarillisen oikeiston retorinen keino pitää maanpuolustustahtoa ja -kykyä yllä sekä ehkäistä aseistakieltäytyjien määrän kasvua.
Hegemonisen maskuliinisuuden teoria ja vastakuvan käsite toimivat taustateoriana, kun analysoitiin sanomalehtiaineistoa, joka koostui poliittisten puolueiden äänenkannattajista. Lisäksi lähdeaineistoon kuului myös suojeluskuntajärjestön aikakauslehti Hakkapeliitta. Tutkielman aineistoon sisältyivät uutiset, pakinat ja mielipidekirjoitukset Tauno Tapanaisesta ja Arndt Pekurisesta. Kieltäytyessään asepalveluksesta Tapanainen vetosi uskonnollisiin ja Pekurinen puolestaan antimilitaristisiin periaatteisiin. Menetelminä tutkielmassa käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia sekä lähilukua.
Aiempi tutkimus aseistakieltäytyjien mieheydestä ja maskuliinisuudesta on ollut vähäistä Suomessa. Arndt Pekurista on tutkittu paljon ja myös mieheyden näkökulmasta, mutta toista maailmansotaa edeltäviä muita suomalaisia aseistakieltäytyjiä ei ole juuri tutkittu, etenkään mieheyden näkökulmasta.
Tutkielman lähdeaineiston pohjalta voidaan esittää, että aseistakieltäytyjien mieheyden kyseenalaistamista tapahtui. Heitä rinnastettiin naisiin ja heihin liitettiin epämiehekkäinä pidettyjä ominaisuuksia. Tämän voidaan tulkita olleen ennen kaikkea porvarillisen oikeiston retorinen keino pitää maanpuolustustahtoa ja -kykyä yllä sekä ehkäistä aseistakieltäytyjien määrän kasvua.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10213]