Talous- ja velkaongelmaisten avun hakemisen esteet
Loponen, Ida (2021)
Loponen, Ida
2021
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-02-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202101081123
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202101081123
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää talous- ja velkaongelmaisten avun hakemisen esteitä. Tutkimuskysymyksenäni on: Mitkä tekijät pitkittävät tai hankaloittavat ihmisten avun hakemista talous- ja velkaongelmiinsa?
Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kolme talous- ja velkaneuvonnan parissa työskentelevää asiantuntijaa syksyllä 2020. Aineisto koostui yhdestä yksilöhaastattelusta ja yhdestä parihaastattelusta, jotka toteutettiin verkkovälitteisesti vallitsevan koronatilanteen vuoksi. Tutkimuskysymykseni ja aineistonkeruumenetelmäni pohjalta aineiston analyysimenetelmäksi valikoitui teoriaohjaava sisällönanalyysi, jonka avulla pyrin muodostamaan selkeän ja jaotellun vastauksen tutkimuskysymykseeni.
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii kulutus- ja luottoyhteiskunnan tarkastelu, jossa keskeisenä yhteiskuntapolitiikan kohteena ovat talous- ja velkaongelmat sekä niiden selvittelykeinot. Talous- ja velkaongelmiin liittyvä häpeä ja stigma toimivat tutkimuksen käsitteellisinä kiintopisteinä. Aiemman tutkimuksen perusteella häpeä ja stigma ovat vahvasti läsnä talous- ja velkaongelmissa ja niiden vaikutukset näkyvät myös avun hakemisessa.
Tämän tutkielman aineiston analyysin pohjalta voidaan muodostaa viisi avun hakemisen esteitä kuvaavaa pääluokkaa; palveluiden saatavuus ja saavutettavuus, tiedon puute ja väärät käsitykset, terveyden- ja toimintakyvyn haasteet, häpeä ja stigma sekä itse pärjäämisen kulttuuri. Avun hakemista pitkittävät tai hankaloittavat tekijät ulottuvat laajasti sekä yhteiskunnan rakenteisiin, että ihmisten henkilökohtaiseen elämään ja arvoihin. Palveluiden saatavuuden ja tiedonsaannin parantamiseksi sekä terveyden ja toimintakyvyn haasteiden tukemiseksi voidaan tehdä erilaisia konkreettisia toimenpiteitä, uudistuksia ja kehittää palvelurakenteen toimivuutta. Sen sijaan muutokset talous- ja velkaongelmiin liitetyn häpeän ja stigman osalta ovat vaikeammin saavutettavissa, sillä ne elävät tiukasti yhteiskunnan ja sen jäsenten arvoissa ja asenteissa. Itsenäisesti pärjäämisestä on tullut normi, joka on juurtunut syvälle kulutus- ja luottoyhteiskunnan rakenteisiin.
Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kolme talous- ja velkaneuvonnan parissa työskentelevää asiantuntijaa syksyllä 2020. Aineisto koostui yhdestä yksilöhaastattelusta ja yhdestä parihaastattelusta, jotka toteutettiin verkkovälitteisesti vallitsevan koronatilanteen vuoksi. Tutkimuskysymykseni ja aineistonkeruumenetelmäni pohjalta aineiston analyysimenetelmäksi valikoitui teoriaohjaava sisällönanalyysi, jonka avulla pyrin muodostamaan selkeän ja jaotellun vastauksen tutkimuskysymykseeni.
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii kulutus- ja luottoyhteiskunnan tarkastelu, jossa keskeisenä yhteiskuntapolitiikan kohteena ovat talous- ja velkaongelmat sekä niiden selvittelykeinot. Talous- ja velkaongelmiin liittyvä häpeä ja stigma toimivat tutkimuksen käsitteellisinä kiintopisteinä. Aiemman tutkimuksen perusteella häpeä ja stigma ovat vahvasti läsnä talous- ja velkaongelmissa ja niiden vaikutukset näkyvät myös avun hakemisessa.
Tämän tutkielman aineiston analyysin pohjalta voidaan muodostaa viisi avun hakemisen esteitä kuvaavaa pääluokkaa; palveluiden saatavuus ja saavutettavuus, tiedon puute ja väärät käsitykset, terveyden- ja toimintakyvyn haasteet, häpeä ja stigma sekä itse pärjäämisen kulttuuri. Avun hakemista pitkittävät tai hankaloittavat tekijät ulottuvat laajasti sekä yhteiskunnan rakenteisiin, että ihmisten henkilökohtaiseen elämään ja arvoihin. Palveluiden saatavuuden ja tiedonsaannin parantamiseksi sekä terveyden ja toimintakyvyn haasteiden tukemiseksi voidaan tehdä erilaisia konkreettisia toimenpiteitä, uudistuksia ja kehittää palvelurakenteen toimivuutta. Sen sijaan muutokset talous- ja velkaongelmiin liitetyn häpeän ja stigman osalta ovat vaikeammin saavutettavissa, sillä ne elävät tiukasti yhteiskunnan ja sen jäsenten arvoissa ja asenteissa. Itsenäisesti pärjäämisestä on tullut normi, joka on juurtunut syvälle kulutus- ja luottoyhteiskunnan rakenteisiin.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8365]