Abstraktion i myndighetstexter : En fallstudie av Vasa stads Tillämpningsanvisningar för kompletterande utkomststöd
Isoviita, Alina (2021)
2021
Pohjoismaisten kielten maisteriohjelma - Master's Programme in Scandinavian Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-01-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202101121213
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202101121213
Tiivistelmä
Pro gradu –tutkielmassani tarkastelen Vaasan kaupungin julkaiseman viranomaistekstin Täydentävän toimeentulotuen soveltamisohjeet (2019) ruotsinkielistä versiota. Teksti on ohjeisto, jota tuen myöntäjä soveltaa käsitellessään täydentävän toimeentulotuen hakemuksia.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää tekstin saavutettavuutta. Tätä selvitän tutkimalla valitsemiani kielen piirteitä, jotka vaikuttavat tekstin abstraktiuteen, sillä abstraktius vaikuttaa tekstin saavutettavuuteen. Tarkastelemani piirteet ovat prosessit ja niiden osallistujat, passiivi ja kieliopilliset metaforat. Lisäksi tutkin, mitä mahdollisia funktioita näillä piirteillä on tekstissä.
Tutkielman teoreettinen ja metodologinen tausta perustuu pääosin Hallidayn (2004) systeemis-funktionaaliselle kieliopille. Sen avulla tunnistan tekstin prosessityypit ja niiden osallistujat. Osallistujien abstraktiutta tutkin tarkemmin luokittelemalla ne spesifeihin, geneerisiin ja abstrakteihin osallistujiin Edlingin (2006) mallin mukaan. Kieliopillisista metaforista analysoin nominalisaatioita. Piirteiden funktioita tarkastelen pohtimalla, mikä voisi olla toinen tapa ilmaista sama merkitys, ja onko tämä toinen vaihtoehto yksinkertaisempi ja siten saavutettavuuden kannalta parempi vaihtoehto.
Tulokset osoittavat, että yleisin prosessityyppi on materiaaliset prosessit, sitä seuraavaksi suhdeprosessit ja viimeisenä verbaaliset prosessit. Materiaaliset prosessit yleensä konkretisoivat tekstiä, mutta koska suurin osa tekstin materiaalisista prosesseista on passiivissa, luovat ne tekstiin abstraktiutta. Suhdeprosessit liittyvät yleensä abstraktiuteen. Prosessien funktiona on muun muassa painottaa tuen myöntäjän valtaa suhteessa tuen hakijaan. Passiivi on tekstissä yleisin abstrakti piirre. Sen funktioita ovat muun muassa toiston välttäminen ja informaation järjestäminen. Osallistujista yleisin tyyppi on abstrakti, toiseksi yleisin spesifi ja viimeisenä geneerinen. Kieliopillisten metaforien funktiona on saada prosessimerkitykset toimimaan osallistujina lauseissa tai ilmaista informaatiota tiiviisti. Kaiken kaikkiaan tulokset osoittavat, että tarkastellut kielenpiirteet yleensä luovat tekstiin abstraktiutta ja tekstin abstraktiotaso on siten korkea. Tunnistettujen funktioiden lisäksi jokaisen analysoidun piirteen kohdalla on tapauksia, joissa piirteillä ei ole perusteltua funktioita, vaan informaatio olisi saavutettavampaa, jos kirjoittaja olisi käyttänyt sisällön ilmaisussa kongruenttia kieltä.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää tekstin saavutettavuutta. Tätä selvitän tutkimalla valitsemiani kielen piirteitä, jotka vaikuttavat tekstin abstraktiuteen, sillä abstraktius vaikuttaa tekstin saavutettavuuteen. Tarkastelemani piirteet ovat prosessit ja niiden osallistujat, passiivi ja kieliopilliset metaforat. Lisäksi tutkin, mitä mahdollisia funktioita näillä piirteillä on tekstissä.
Tutkielman teoreettinen ja metodologinen tausta perustuu pääosin Hallidayn (2004) systeemis-funktionaaliselle kieliopille. Sen avulla tunnistan tekstin prosessityypit ja niiden osallistujat. Osallistujien abstraktiutta tutkin tarkemmin luokittelemalla ne spesifeihin, geneerisiin ja abstrakteihin osallistujiin Edlingin (2006) mallin mukaan. Kieliopillisista metaforista analysoin nominalisaatioita. Piirteiden funktioita tarkastelen pohtimalla, mikä voisi olla toinen tapa ilmaista sama merkitys, ja onko tämä toinen vaihtoehto yksinkertaisempi ja siten saavutettavuuden kannalta parempi vaihtoehto.
Tulokset osoittavat, että yleisin prosessityyppi on materiaaliset prosessit, sitä seuraavaksi suhdeprosessit ja viimeisenä verbaaliset prosessit. Materiaaliset prosessit yleensä konkretisoivat tekstiä, mutta koska suurin osa tekstin materiaalisista prosesseista on passiivissa, luovat ne tekstiin abstraktiutta. Suhdeprosessit liittyvät yleensä abstraktiuteen. Prosessien funktiona on muun muassa painottaa tuen myöntäjän valtaa suhteessa tuen hakijaan. Passiivi on tekstissä yleisin abstrakti piirre. Sen funktioita ovat muun muassa toiston välttäminen ja informaation järjestäminen. Osallistujista yleisin tyyppi on abstrakti, toiseksi yleisin spesifi ja viimeisenä geneerinen. Kieliopillisten metaforien funktiona on saada prosessimerkitykset toimimaan osallistujina lauseissa tai ilmaista informaatiota tiiviisti. Kaiken kaikkiaan tulokset osoittavat, että tarkastellut kielenpiirteet yleensä luovat tekstiin abstraktiutta ja tekstin abstraktiotaso on siten korkea. Tunnistettujen funktioiden lisäksi jokaisen analysoidun piirteen kohdalla on tapauksia, joissa piirteillä ei ole perusteltua funktioita, vaan informaatio olisi saavutettavampaa, jos kirjoittaja olisi käyttänyt sisällön ilmaisussa kongruenttia kieltä.