Asiakkaan tuntemisen merkitys pankkitoiminnassa osana rahanpesun estämistä

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan asiakkaan tuntemisen kokonaisuutta ja sen merkitystä rahanpesun estämisessä pankkiorganisaation näkökulmasta. Tarkoitus on perehtyä syvällisesti asiakkaan tuntemismenettelyyn sekä sen huolellisen suorittamisen vaatimuksiin. Arvioin tutkielmani pohjalta, onko asiakkaan tunteminen kaikista merkityksellisin keino pankkiorganisaatioille rahanpesun torjumisessa. Huomiota kiinnitetään lisäksi pankeissa esiintyviin tulkintatilanteisiin ja -ongelmiin liittyen rahanpesulainsäädännön soveltamiseen. Pyrkimys on jäsentää pankin oman harkintavallan laajuutta rahanpesun estämiseen kohdistuvaa sääntelyä tulkittaessa. Selvityksen kohteena on, mitä laki suoranaisesti velvoittaa tekemään, ja mikä perustuu pankin riskiperusteiseen harkintaan.

Rahanpesulla tarkoitetaan laittomilla keinoilla saatuihin varoihin kohdistettuja toimia, joiden avulla omaisuuden tai muun hyödyn laiton alkuperä pyritään häivyttämään oikeudellisten seuraamusten välttämiseksi. Siten pyritään saamaan rikosten tuottama varallisuus osaksi laillista talousjärjestelmää. Rahanpesulainsäädäntöä on kiristetty merkittävästi viime vuosina asiakkaan tuntemisen suhteen, sillä siihen ei ole aikaisemmin kiinnitetty riittävästi huomiota. Asiakkaan tuntemisella tarkoitetaan kaikkia asiakkaan tuntemiseen, tunnistamiseen, henkilöllisyyden todentamiseen sekä jatkuvaan seurantaan liittyviä menettelytapoja. Asiakkaan tuntemistoimilla tavoitellaan sitä, että pankki tuntee ja tunnistaa asiakkaansa sekä tämän tavanomaisen toiminnan riittävällä tasolla.

Aineistona tutkimuksessa on käytetty aiheen kannalta keskeisimpiä lakeja, niiden esitöitä, aiheeseen liittyvää kirjallisuutta sekä kahden rahanpesun torjunnan parissa työskentelevän pankkitoimihenkilön haastatteluja. Pääasiallisena menetelmänä tutkielmassa hyödynnän lainoppia eli oikeusdogmatiikkaa, jonka avulla pyrin selvittämään, mikä on voimassa olevan oikeuden sisältö asiakkaan tuntemistoimista rahanpesun estämisen kontekstissa. Haastateltavien kommentit antavat lain sisällön rinnalle työelämän kokemuksia rahanpesujuridiikan tosiasiallisesta soveltamisesta ja sen haasteista.

Tutkielmani osoittaa, että asiakkaan tunteminen on merkittävin väline rahanpesun vastaisessa toiminnassa pankkisektorilla. Se antaa mahdollisuuden tunnistaa rahanpesun kannalta epäilyttävät asiakkaat sekä liiketapahtumat. Kaiken rahanpesun estämiseksi tehtävien toimien takana on asiakkaan tunteminen ja varsinaisen tuntemismenettelyn huolellinen suorittaminen. Rahanpesujuridiikan ja sitä tukevan sääntelyn edellyttämä toiminta perustuu merkittäviltä osin pankkien riskiperusteiseen tulkintaan. Haasteita aiheuttaa se, ettei laissa määritellä tarkempia linjoja riskiperusteiseen lähestymistapaan tai asiakkaiden riskiluokitteluun. Pankin oma harkintavalta asiakkaan tuntemismenettelyn suorittamisessa on todella laaja.