Maahanmuuttajataustaisen lapsen identiteetin rakentuminen vertaisvuorovaikutuksessa varhaiskasvatuksessa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää vertaisvuorovaikutuksen merkitystä maahanmuuttajataustaisen lapsen identiteetin rakentumiseen varhaiskasvatuksessa. Pyrkimyksenä on saada selville, miten maahanmuuttajataustaiset lapset vahvistavat tai heikentävät toistensa identiteettirooleja vertaisvuorovaikutuksen kautta. Tutkimuksen teoriatausta koostuu maahanmuuton, vertaisvuorovaikutuksen sekä identiteetin määrittelystä. Tutkimusaineisto kerättiin havainnoimalla maahanmuuttajataustaisten lasten vertaisvuorovaikutusta päiväkodissa. Aineisto koostui neljästä havainnoitavasta maahanmuuttajataustaisesta lapsesta, jotka olivat 4-5-vuotiaita. Havainnoinnit toteutettiin kahtena aamupäivänä. Huoltajien suostumuksella yhtä lasta videoitiin, ja kolmea lasta havainnoitiin perinteisesti paperille kirjoittamalla. Havainnoinnit litteroitiin, jonka jälkeen aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti diskurssianalyysin keinoin. Tutkimus osoittaa, että lasten käyttämiä vuorovaikutuksellisia keinoja vahvistaa identiteettirooleja olivat integroituminen ryhmään, neuvotteleminen, positiivinen vuorovaikutus sekä muiden huomiointi sekä huomion saaminen. Heikentävänä vuorovaikutuksena nähdään segregaatio, auktoriteettiaseman vääränlainen käyttö, negatiivinen vuorovaikutus sekä syrjäytyminen ja huomiotta jääminen. Aineistonhankinnassa lasten pääsyyn ryhmään näytti vaikuttavan lasten vuorovaikutustaidot, ja ryhmään päästyään lapset muun muassa neuvottelivat omista asemistaan ja rooleistaan sekä vahvistivat toistensa identiteettirooleja toimimalla positiivisesti toisiaan kohtaan. Ryhmään pääsemättömyys vaikutti vuorovaikutusmahdollisuuksiin, ja täten rooleja ei pystynyt muodostumaan. Vaikka nämä kahdeksan kategoriaa luokitellaan tutkimuksessa erikseen, ne ovat silti vahvasti yhteydessä toisiinsa. Tutkimuksesta nousee esille integroitumisen ja segregaation merkitys identiteetin rakentumiselle, sillä ilman niitä lapsi ei havainnointitilanteissa pystynyt muun muassa neuvottelemaan tai huomioimaan muita. Maahanmuuttajataustainen lapsi saattaa tarvita apua ryhmään integroitumisessa muun muassa kielimuurin tai monikulttuurisuuden takia. Ryhmään pääsy ja muiden lasten hyväksyntä on kuitenkin erityisen tärkeää lapsen identiteetin vahvistamiselle, mistä syystä maahanmuuttajataustaista lasta on tuettava vertaissuhteiden muodostamisessa ja niissä toimimisessa. Varhaiskasvatuksen henkilökunnalla on tärkeä rooli maahanmuuttajataustaisen lapsen kokonaisvaltaisen kasvamisen ja oppimisen tukemisessa.