Gangsterin näköiset mutta kohteliaat: Kehysanalyysi Porvoon poliisiampujien esittämisestä Helsingin Sanomissa ja Ilta-Sanomissa elokuussa 2019
Muilu, Maria (2021)
Muilu, Maria
2021
Viestinnän monitieteinen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Multidisciplinary Communication Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-01-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202101081136
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202101081136
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan, miten suomalaismedia esitti elokuussa 2019 tapahtuneen Porvoon poliisiampumistapauksen tekijöitä. Välikohtauksessa kaksi miestä ampui poliisia kohti hälytystehtävän yhteydessä, ja he jäivät kiinni takaa-ajon päätteeksi. Tekijät tuomittiin 15 vuoden vankeuteen muun muassa useista murhan yrityksistä. Teon motiivi oli epäselvä vielä tuomiota langetettaessa.
Tarkastelen Porvoon tapausta kriisijournalismin ja rikosjournalismin teoreettisissa viitekehyksissä. Laadullinen ja aineistolähtöinen tutkimukseni perustuu kehysanalyysiin. Tarkastelen siis sitä, millaisten toimituksellisten painotusten ja valintojen seurauksena tekijöistä muodostettu kuva on syntynyt. Ensimmäinen tutkimuskysymykseni on, miten Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat kehystivät Porvoon poliisiampumisten tekijöitä painetun lehden artikkeleissa neljän päivän aikana. Toinen tutkimuskysymykseni on, miten näissä lehdissä havaitut kehykset erosivat toisistaan. Tutkimusaineistooni kuuluu 8 Helsingin Sanomien artikkelia ja 8 Ilta-Sanomien artikkelia, jotka on kaikki julkaistu neljän päivän aikana elokuussa 2019.
Tarkastelin aineistosta sitä, miten artikkeleissa kuvailtiin tekijöiden olemusta, ulkonäköä tai menneisyyttä. Tyypittelin ja nimesin havaitsemani kuvailut viideksi kehykseksi: Siistit ja kohteliaat miehet -kehys, Paatuneet gangsterit -kehys, Pikkurikolliset -kehys, Tavalliset kaverit -kehys ja Identtiset erakot -kehys. Kaikki kehykset olivat ainakin jossain määrin havaittavissa kummassakin lehdessä. Yhteensä molemmissa lehdissä eniten toistui Tavalliset kaverit -kehys, joka ilmeni yhdeksässä artikkelissa 16:sta.
Tutkimuksessa selvisi, että tekijöitä kehystettiin vastakohtien ja ristiriitojen kautta. Tekijöiden kuvailtiin olevan yhtäältä rauhallisia ja sosiaalisia, toisaalta taas syrjäänvetäytyviä ja epäilyttäviä. Helsingin Sanomissa toistui eniten Pikkurikolliset -kehys, jossa tekijöiden kuvailu perustui enimmäkseen tietoihin heidän aiemmasta rikoshistoriastaan. Ilta-Sanomissa toistui eniten Tavalliset kaverit -kehys, joka syntyi pääosin tekijät tunteneiden ihmisten haastatteluista. Tärkeä tutkimuksen havainto olikin, että rikollisten kehystämiseen vaikutti hyvin pitkälti se, kuka artikkelissa on päästetty ääneen haastateltavan roolissa. Jatkotutkimuksen kannalta olisikin kiinnostavaa tarkastella sitä, kuinka tietoisia toimittajat ovat rutiininomaisten valintojen vaikutuksista juttujen synnyttämiin mielikuviin ja vaikutelmiin.
Tarkastelen Porvoon tapausta kriisijournalismin ja rikosjournalismin teoreettisissa viitekehyksissä. Laadullinen ja aineistolähtöinen tutkimukseni perustuu kehysanalyysiin. Tarkastelen siis sitä, millaisten toimituksellisten painotusten ja valintojen seurauksena tekijöistä muodostettu kuva on syntynyt. Ensimmäinen tutkimuskysymykseni on, miten Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat kehystivät Porvoon poliisiampumisten tekijöitä painetun lehden artikkeleissa neljän päivän aikana. Toinen tutkimuskysymykseni on, miten näissä lehdissä havaitut kehykset erosivat toisistaan. Tutkimusaineistooni kuuluu 8 Helsingin Sanomien artikkelia ja 8 Ilta-Sanomien artikkelia, jotka on kaikki julkaistu neljän päivän aikana elokuussa 2019.
Tarkastelin aineistosta sitä, miten artikkeleissa kuvailtiin tekijöiden olemusta, ulkonäköä tai menneisyyttä. Tyypittelin ja nimesin havaitsemani kuvailut viideksi kehykseksi: Siistit ja kohteliaat miehet -kehys, Paatuneet gangsterit -kehys, Pikkurikolliset -kehys, Tavalliset kaverit -kehys ja Identtiset erakot -kehys. Kaikki kehykset olivat ainakin jossain määrin havaittavissa kummassakin lehdessä. Yhteensä molemmissa lehdissä eniten toistui Tavalliset kaverit -kehys, joka ilmeni yhdeksässä artikkelissa 16:sta.
Tutkimuksessa selvisi, että tekijöitä kehystettiin vastakohtien ja ristiriitojen kautta. Tekijöiden kuvailtiin olevan yhtäältä rauhallisia ja sosiaalisia, toisaalta taas syrjäänvetäytyviä ja epäilyttäviä. Helsingin Sanomissa toistui eniten Pikkurikolliset -kehys, jossa tekijöiden kuvailu perustui enimmäkseen tietoihin heidän aiemmasta rikoshistoriastaan. Ilta-Sanomissa toistui eniten Tavalliset kaverit -kehys, joka syntyi pääosin tekijät tunteneiden ihmisten haastatteluista. Tärkeä tutkimuksen havainto olikin, että rikollisten kehystämiseen vaikutti hyvin pitkälti se, kuka artikkelissa on päästetty ääneen haastateltavan roolissa. Jatkotutkimuksen kannalta olisikin kiinnostavaa tarkastella sitä, kuinka tietoisia toimittajat ovat rutiininomaisten valintojen vaikutuksista juttujen synnyttämiin mielikuviin ja vaikutelmiin.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [7045]