The Role of ROR1 Pseudokinase Signaling in Cancer
Karvonen, Hanna (2021)
Karvonen, Hanna
Tampere University
2021
Lääketieteen ja biotieteiden tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Medicine and Life Sciences
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2021-01-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1842-0
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1842-0
Tiivistelmä
Reseptorityrosiinikinaasin kaltainen orporeseptori 1 (ROR1) on Wnt-signalointiin liitetty solukalvoreseptori, joka luokitellaan pseudokinaasiksi johtuen poikkeamista kinaasidomeenin aktiivisuuteen vaadittavissa konsensusmotiiveissa. Vaikka ROR1 on alun perin määritelty orporeseptoriksi, Wnt5a on sittemmin vakiintunut sen ligandiksi. Normaalisti ROR1-reseptoria ilmennetään lähinnä yksilönkehityksen aikana, ja sen ilmentyminen terveen aikuisen kudoksissa on vähäistä. ROR1- reseptoria havaitaan kuitenkin solujen pinnalla useissa eri syöpätyypeissä.
ROR1-reseptorin on osoitettu edistävän syöpäsolujen kasvua, liikkumista ja tunkeutumista ympäröiviin kudoksiin. Reseptorin korkea ilmentymistaso korreloi usein huonon ennusteen kanssa, ja ROR1 saattaa myötävaikuttaa myös lääkeresistenssin kehittymiseen. Viime vuosina kiinnostus ROR1-reseptoria vastaan kohdennettujen hoitojen kehittämiseen on lisääntynyt, ja muutamat lupaavat hoitotavat ovat jo edenneet kliinisiin kokeisiin. Varsinaisista ROR1-reseptorin aktivoimista solunsisäisistä signalointireiteistä tiedetään kuitenkin suhteellisen vähän. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin ROR1-signalointia manttelisolulymfoomassa (MCL), B-solulinjan akuutissa lymfaattisessa leukemiassa (BCP-ALL) ja epiteliaalisessa munasarjasyövässä (EOC) käyttäen solulinjamalleja ja ex vivo -primäärisoluja. Valikoiduista solulinjoista tuotettiin stabiilit indusoitavat shRNA- solulinjat, joiden avulla selvitettiin ROR1-reseptorin ilmentymisen vaimentamisen vaikutuksia syöpäsolujen elinvoimaisuuteen ja mahdollisesti ROR1-signalointiin osallistuvien proteiinien ilmentymiseen. EOC-malleissa tutkittiin myös glukokorti- koidi deksametasonin vaikutuksia ROR1-reseptorin ilmentymiseen ja signalointiin sekä solujen kemoresistenssiin. Lisäksi ROR1-reseptorin vaikutuksia syöpäsolujen lääkeherkkyyteen selvitettiin ROR1 shRNA-solulinjojen avulla hyödyntäen DSRT (drug sensitivity and resistant testing) -alustaa.
Kaikissa kolmessa tutkitussa syöpätyypissä ROR1-reseptorin ilmentyminen oli vaihtelevaa. Saadut tulokset vahvistivat myös aiempia havaintoja Wnt5a-ligandin sitoutumisesta ROR1-reseptoriin ja sen kyvystä aktivoida ROR1-välitteistä signalointia. Pienet GTPaasit RhoA ja Rac-1 havaittiin mahdollisina ROR1-signaalin edelleenvälittäjinä tutkituissa syöpätyypeissä. ROR1-signalointia välittävät myös kinaasit AKT, MEK ja ERK. Lisäksi ROR1-välitteinen signalointi kytkeytyy NF-κB- signalointiin MCL:ssa. EOC-malleissa ROR1-reseptorin vaimentaminen laski myös YAP/TAZ- ja BMI-1-proteiinien tasoja. Toisaalta solujen glukokortikoidi altistus lisäsi ROR1-reseptorin ilmentymistä ja samalla lisääntyi YAP/TAZ- ja BMI-1- proteiinien ilmentyminen. DSRT-tulosten perusteella ROR1-reseptoria vastaan kohdennettujen hoitojen yhdistäminen Bcl-2-inhibiittori venetoclaxiin B- solulymfoomien/leukemioiden hoidossa tai SMAC-mimeetteihin munasarjasyövän hoidossa saattaisi olla yksittäisiä lääkeaineita tehokkaampi vaihtoehto syöpäsoluja vastaan.
ROR1-reseptorin on osoitettu edistävän syöpäsolujen kasvua, liikkumista ja tunkeutumista ympäröiviin kudoksiin. Reseptorin korkea ilmentymistaso korreloi usein huonon ennusteen kanssa, ja ROR1 saattaa myötävaikuttaa myös lääkeresistenssin kehittymiseen. Viime vuosina kiinnostus ROR1-reseptoria vastaan kohdennettujen hoitojen kehittämiseen on lisääntynyt, ja muutamat lupaavat hoitotavat ovat jo edenneet kliinisiin kokeisiin. Varsinaisista ROR1-reseptorin aktivoimista solunsisäisistä signalointireiteistä tiedetään kuitenkin suhteellisen vähän. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin ROR1-signalointia manttelisolulymfoomassa (MCL), B-solulinjan akuutissa lymfaattisessa leukemiassa (BCP-ALL) ja epiteliaalisessa munasarjasyövässä (EOC) käyttäen solulinjamalleja ja ex vivo -primäärisoluja. Valikoiduista solulinjoista tuotettiin stabiilit indusoitavat shRNA- solulinjat, joiden avulla selvitettiin ROR1-reseptorin ilmentymisen vaimentamisen vaikutuksia syöpäsolujen elinvoimaisuuteen ja mahdollisesti ROR1-signalointiin osallistuvien proteiinien ilmentymiseen. EOC-malleissa tutkittiin myös glukokorti- koidi deksametasonin vaikutuksia ROR1-reseptorin ilmentymiseen ja signalointiin sekä solujen kemoresistenssiin. Lisäksi ROR1-reseptorin vaikutuksia syöpäsolujen lääkeherkkyyteen selvitettiin ROR1 shRNA-solulinjojen avulla hyödyntäen DSRT (drug sensitivity and resistant testing) -alustaa.
Kaikissa kolmessa tutkitussa syöpätyypissä ROR1-reseptorin ilmentyminen oli vaihtelevaa. Saadut tulokset vahvistivat myös aiempia havaintoja Wnt5a-ligandin sitoutumisesta ROR1-reseptoriin ja sen kyvystä aktivoida ROR1-välitteistä signalointia. Pienet GTPaasit RhoA ja Rac-1 havaittiin mahdollisina ROR1-signaalin edelleenvälittäjinä tutkituissa syöpätyypeissä. ROR1-signalointia välittävät myös kinaasit AKT, MEK ja ERK. Lisäksi ROR1-välitteinen signalointi kytkeytyy NF-κB- signalointiin MCL:ssa. EOC-malleissa ROR1-reseptorin vaimentaminen laski myös YAP/TAZ- ja BMI-1-proteiinien tasoja. Toisaalta solujen glukokortikoidi altistus lisäsi ROR1-reseptorin ilmentymistä ja samalla lisääntyi YAP/TAZ- ja BMI-1- proteiinien ilmentyminen. DSRT-tulosten perusteella ROR1-reseptoria vastaan kohdennettujen hoitojen yhdistäminen Bcl-2-inhibiittori venetoclaxiin B- solulymfoomien/leukemioiden hoidossa tai SMAC-mimeetteihin munasarjasyövän hoidossa saattaisi olla yksittäisiä lääkeaineita tehokkaampi vaihtoehto syöpäsoluja vastaan.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4906]