Yleinen verovelvollisuus tosiasiallisen johtopaikan perusteella

Abstract

Tutkielmani käsittelee hallituksen esitystä HE 136/2020 vp, jonka eduskunta joulukuussa 2020 hyväksyi. Tutkielmassa tarkastellaan esitystä ja sen tuomia muutoksia oikeusdogmaattisin metodein. Esitys sisältää muutoksia tuloverolakiin, elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin ja lakiin konserniavustuksesta verotuksessa. Lakiesityksen merkittävin muutos on tuloverolakiin tehtävä lisäys, jolla ulkomaiselle yhteisölle voi muodostua yleinen verovelvollisuus Suomessa maassa olevan tosiasiallisen johtopaikan perusteella. Esitykseen sisältyvät muiden lakien muutokset ovat teknisiä lisäyksiä, joilla tuloverolain muutoksen luoman yleisesti verovelvollisen ulkomaisen yhteisön verotuksellinen asema saatetaan tasa-arvoiseksi kotimaisen yhteisön kanssa. Muutoksen taustalla on sekä OECD:n malliverosopimuksen ja Suomen solmimien verosopimusten kehitys että useimpien eurooppalaisten valtioiden lainsäädäntöön kirjatut vastaavanlaiset verovelvollisuuteen liittyvät säädökset. Uudistuksen myötä yleinen verovelvollisuus Suomessa perustuu samankaltaisen sääntelyn pohjalle kuin merkittävimmillä verosopimusvaltioilla. Samalla uudistus turvaa ja laajentaa veropohjaa ja turvaa, että tosiasiallisesti vahvasti Suomeen sidoksissa olevat yhteisöt ovat myös yleisesti maassamme verovelvollisia.

Lakitekstiin, hallituksen esitykseen ja säädöskohtaisiin perusteluihin kirjatuilla yhteisön ja niihin rinnastettavien ulkomaisten yhteisöjen sekä tosiasiallisen johtopaikan määritelmillä on merkittävä vaikutus tulevaan verotuskäytäntöön ja oikeudellisten ratkaisujen tulkintaan. Samoin verosopimustilanteissa kansallisen lainsäädännön lisäksi merkittävää on OECD:n malliverosopimuksen tulkinta sekä OECD:n tekemä artiklakohtainen kommentaari. Malliverosopimuksessa on myös mukana artikla sopimusvaltioiden välisestä keskinäisestä sopimusmenettelystä, jolla pyritään poistamaan kaksoisasujatilanteista mahdollisesti muodosta kaksinkertainen verotus. Tuloverolain säädökset ja esityksen perustelut ovat myös merkittävässä asemassa arvioitaessa yhteisön ja tosiasiallisen johtamisen käsitettä erilaisten yhteisöjen ja liiketoimintaorganisaatioiden toiminnassa. Esityksen selkeät ja laajat säädökset ja perustelut luovat oikeudellista varmuutta toimintaan ja poistavat tarpeettomia liiketoiminnan riskejä.