Sosiaalisen identiteetin rakentuminen masennukseen sairastuneiden puheessa

Abstract

Tutkielma käsittelee masennukseen sairastuneiden ilmentämää sosiaalista identiteettiä, sen muodostavia sosiaalisia ryhmiä ja näiden ryhmien vastakkainasetteluita. Tutkielman kontekstissa masennus sairautena toimii sosiaalisen identiteetin synnyttävänä yhteisidentiteettinä. Tutkimuskysymyksenä on: Miten sosiaalinen identiteetti näkyy masennukseen sairastuneiden puheessa? Tutkielman tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voi hyödyntää kliinisen masennuksen hoidon ja sosiaalisen identiteetin teoretisoinnin yhdistämisessä. Tutkielman teoriataustana toimii sosiaalisen identiteetin lähestymistapa, sisältäen itsekategorisoinnin teorian ja sosiaalisen identiteetin teorian. Sosiaalinen identiteetti on käsitys identiteetistä, joka rakentuu ryhmäjäsenyyksien kautta, muodostamalla yhtenäisen identiteetin ryhmän sisällä. Sosiaalinen identiteetti ohjaa ryhmän jäsenten sisäistä toimintaa, odotuksia toisistaan, sekä käsityksiä muista ryhmistä. Itsekategorisoinnin teorian mukaan identiteetti rakentuu eri minuuden abstraktiotasoille, kuten ”minä”, ”me” ja ”me ihmiset” – ”me” -tason sisältäessä sosiaalisen identiteetin. Sosiaalisen identiteetin teorian mukaan sosiaalinen identiteetti rakentuu kolmesta toisiaan seuraavasta mentaalisesta prosessista: sosiaalisesta kategorisaatiosta, -identifikaatiosta ja -vertailusta. Näissä prosesseissa yksilö jakaa muut eri sisä- ja ulkoryhmiin, identifioituu omaan sisäryhmäänsä ja asettaa nämä ryhmät vastatusten nostattaakseen positiivista käsitystään omasta sosiaalisesta identiteetistään. Tutkielman aineistona on Tietoarkiston aineisto Elämä masentuneena 2002, joka on muodostettu Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä vuonna 2002 ilmestyneestä avokysymyksistä koostuneesta masennuskyselystä. Kysely koostuu useista masentuneen arkielämää käsittelevistä kysymyksistä ja toteamuksista. Aineisto sisältää yhteensä 905 vastausta – aineiston laajuuden takia tutkielman aineisto on rajautunut käsittelemään 400 aineiston vastauksista. Aineiston analysoinnissa käytettiin metodina teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Sosiaalisen identiteetin lähestymistavan avulla muodostetaan analyysirunko, jonka ohjaamana aineistosta etsittiin ilmauksia, jotka ilmentävät sosiaalisen identiteetin kolmea pääprosessia. Aineistosta nousi esiin masennukseen sairastuneiden tapa kategorisoida ihmiset sairaudesta toipumisessa auttaviin ja sairautta pahentaviin ihmisiin. Masentuneet identifioituvat sisäryhmäänsä näiden osoittaman tuen avulla ja etääntyvät ihmisistä, joiden reaktio masennukseen on negatiivinen. Masentuneet käyttävät useita keinoja ylläpitääkseen sosiaalista identiteettiään ja sen muodostavaa sisäryhmäänsä, vertailevat itseään tuntemattomiin ihmisiin ja näiden elämiin, sekä kokevat muiden reaktiot masennukseen eri tavalla riippuen näiden ryhmäjäsenyydestä. Tutkielman tuloksia on mahdollista tulkita masentuneiden kokeman stigman vähentämiseksi, sekä tutkia mahdollisia tapoja, joilla masentuneiden rakentamaa sosiaalista identiteettiä olisi mahdollista hyödyntää masennuksen hoitoon tarkoitetuissa terapeuttisissa interventioissa.