Lasten matemaattiset valmiudet päiväkodissa ja perhepäivähoidossa ennen siirtymää esiopetukseen: Miten matemaattisia valmiuksia voidaan tukea varhaiskasvatuksen henkilöstön näkökulmasta?

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella varhaiskasvatuksen henkilöstön näkökulmasta lasten matemaattisia valmiuksia siirtymässä päiväkodista ja perhepäivähoidosta esiopetukseen. Aihetta tarkasteltiin pedagogisen toiminnan ja oppimisympäristön näkökulmista tutkimuskysymyksillä; miten varhaiskasvatuksen henkilöstö näkee oppimisympäristön vaikuttavan lasten matemaattisiin valmiuksiin ja millaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voidaan innostaa lapset matemaattisen ajattelun pariin. Tutkimus toteutettiin laadullisen tutkimuksen menetelmin, sillä sen tarkoitus oli selvittää todellisen elämän tilanteita. Tutkimuksen aineisto kerättiin kahdella kyselylomakkeella, joista toiseen vastasivat päiväkodissa työskentelevä varhaiskasvatuksen opettaja ja perhepäivähoidon hoitajalta. Toiseen kyselylomakkeeseen vastasi esiopetuksessa toimiva varhaiskasvatuksenopettajalta. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt toimivat samassa kaupungissa, mutta toimipaikat eivät ole yhteydessä toisiinsa. Kyselylomakkeilla saadut vastaukset olivat laajat. Tutkimuksen aineistoa analysoitiin teorialähtöisesti. Analyysissä käytetyn teemoittelun pääteemat muodostuivat pitkälti teorian pohjalta, mutta niissä oli vahva yhteys tutkimuksen aineistoon. Tutkimuksen mukaan niin varhaiskasvatuksen opettaja kuin perhepäivähoitajakin kokivat lasten saavan hyvät valmiudet ryhmässä toimiessaan. Toimintaympäristöissä oli yhdistäviä piirteitä, joiden nähtiin tukevan lasten matemaattisia valmiuksia. Tutkimuksessa nousi esiin kielellisten ja matemaattisten haasteiden yhteys, sekä matemaattisten valmiuksien yhteys tulevaan matematiikan oppimiseen. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että päiväkodin ja perhepäivähoidon henkilöstön välillä on eroja siinä, miten Varhaiskasvatussuunnitelman perusteita käytetään. Tähän liittyen toinen merkittävä ero muodostui matematiikan näkymisessä eri toimintayksiköiden arjessa. Päiväkodissa on säännöllisesti matematiikkakasvatusta sisältävää pedagogista toimintaa, mutta perhepäivähoidossa matematiikkakasvatus näyttää painottuvan lapsen oma-aloitteisiin tilanteisiin. Niin päiväkodissa kuin perhepäivähoidossakin henkilöstön roolia kuvailtiin osallistuvana. Toisin sanoen henkilöstö toimii aktiivisesti lasten kanssa herättäen esimerkiksi keskustelua uusista ilmiöistä ja syventäen tällä tavoin lasten tietämystä aiheesta.