Koronarahoitus - Valtiontuki koronapandemian aikana
Laine, Sanna (2021)
2021
Kauppatieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2021-01-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202012229123
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202012229123
Tiivistelmä
Joulukuussa 2019 Kiinan Wuhanista lähti liikkeelle uusi koronavirus, joka aiheuttaa tautia nimeltä COVID-19. Maailmanlaajuiseksi pandemiaksi koronavirusepidemian julisti Maailman terveysjärjestö WHO 11.3.2020. Ensimmäinen tartunta suomalaisella havaittiin 26. helmikuuta ja 16. maaliskuuta hallitus ja tasavallan presidentti julistivat Suomen olevan poikkeusoloissa. Tästä alkoivat rajoitustoimenpiteet, jotka vaikuttivat monen suomalaisen yrityksen toimintaan asiakkaiden vähentyessä ja maksukykyisyyden heiketessä. Valtio kuitenkin tuli yritysten apuun tarjoamalla näille valtiontukea erilaisina avustuksina, takauksina ja lainoina.
Kandidaatintutkielman tavoitteena on avata valtiontukea käsitteenä, käydä läpi valtiontukeen liittyviä EU:n valtiontukisäännöksiä sekä tarkastella valtion antamaa tukea yrityksille koronapandemian aikana. Viimeiseen pyritään vastaamaan tutkimuskysymyksen kautta. Tutkimuskysymyksenä toimii kysymys siitä, millaista valtiontuki on ollut koronatilanteessa. Koronapandemian aikana annettua valtiontukea tarkastellaan kolmen isoimman valtiontuenantajan kautta. Nämä kolme ovat Business Finland, ELY-keskus sekä Finnvera.
Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, koska tarkoituksena oli antaa mahdollisimman laaja kuva valtiontuesta koronatilanteessa. Tutkimusaineistona toimi eri ministeriöiden sekä valtiontuen antajien lähteet.
Valtiontuki tarkoittaa valtion julkisen varojen jakamista valikoivasti yritysten ja taloudellisen toiminnan käyttöön. Valtiontuenmuotoja ovat esimerkiksi avustus ja takaus. Euroopan komissio valvoo jäsenvaltioiden antamia valtiontukia, joiden on noudatettava EU:n valtiontukisääntöjä. EU:n valtiontukisäännöillä varmistetaan, ettei kilpailu sisämarkkinoilla vääristy tai jäsenvaltioiden jakamat tuet vaikuta niiden väliseen kauppaan. EU:n valtiontukisäännöksistä voidaan poiketa vain tietyissä tapauksissa. Poikkeaminen voidaan perustella muun muassa ryhmäpoikkeusasetuksella, jossa valtiontuen myöntäminen aiheuttaa enemmän hyötyä kuin haittaa ja de minimis -asetuksella, jossa valtiontuki on määrältään niin pientä, ettei sitä tarvitse ilmoittaa komissiolle.
Koronapandemia tilanteessa suurin osa valtiontuesta jaettiin de minimis -asetuksella. Business Finland jakoi valtiontukea avustuksina ja lainoina, ELY-keskus avustuksina ja tukina ja Finnvera takauksina, lainoina sekä vientitakuina. Ehdoissa painottui mahdollisuudet kannattavaan liiketoimintaan sekä koronan negatiiviset vaikutukset yrityksen toimintaan. Käyttötarkoituksena ei kuitenkaan kaikissa ollut suoraan koronan aiheuttamat menot, vaan esimerkiksi Business Finland painotti liiketoiminnan kehittämistä. Hyväksyttävät kustannukset muodostuivat ELY-keskuksella ja Business Finlandilla enimmäkseen kehittämis- tai suunnitteluprojekteista aiheutuneista kustannuksista, joissa painottuivat projektille hyväksyttävät palkat. Hyväksyttävät kustannukset vaikuttivat koronatukien myöntömääriin korvausprosentin kautta.
Kandidaatintutkielman tavoitteena on avata valtiontukea käsitteenä, käydä läpi valtiontukeen liittyviä EU:n valtiontukisäännöksiä sekä tarkastella valtion antamaa tukea yrityksille koronapandemian aikana. Viimeiseen pyritään vastaamaan tutkimuskysymyksen kautta. Tutkimuskysymyksenä toimii kysymys siitä, millaista valtiontuki on ollut koronatilanteessa. Koronapandemian aikana annettua valtiontukea tarkastellaan kolmen isoimman valtiontuenantajan kautta. Nämä kolme ovat Business Finland, ELY-keskus sekä Finnvera.
Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, koska tarkoituksena oli antaa mahdollisimman laaja kuva valtiontuesta koronatilanteessa. Tutkimusaineistona toimi eri ministeriöiden sekä valtiontuen antajien lähteet.
Valtiontuki tarkoittaa valtion julkisen varojen jakamista valikoivasti yritysten ja taloudellisen toiminnan käyttöön. Valtiontuenmuotoja ovat esimerkiksi avustus ja takaus. Euroopan komissio valvoo jäsenvaltioiden antamia valtiontukia, joiden on noudatettava EU:n valtiontukisääntöjä. EU:n valtiontukisäännöillä varmistetaan, ettei kilpailu sisämarkkinoilla vääristy tai jäsenvaltioiden jakamat tuet vaikuta niiden väliseen kauppaan. EU:n valtiontukisäännöksistä voidaan poiketa vain tietyissä tapauksissa. Poikkeaminen voidaan perustella muun muassa ryhmäpoikkeusasetuksella, jossa valtiontuen myöntäminen aiheuttaa enemmän hyötyä kuin haittaa ja de minimis -asetuksella, jossa valtiontuki on määrältään niin pientä, ettei sitä tarvitse ilmoittaa komissiolle.
Koronapandemia tilanteessa suurin osa valtiontuesta jaettiin de minimis -asetuksella. Business Finland jakoi valtiontukea avustuksina ja lainoina, ELY-keskus avustuksina ja tukina ja Finnvera takauksina, lainoina sekä vientitakuina. Ehdoissa painottui mahdollisuudet kannattavaan liiketoimintaan sekä koronan negatiiviset vaikutukset yrityksen toimintaan. Käyttötarkoituksena ei kuitenkaan kaikissa ollut suoraan koronan aiheuttamat menot, vaan esimerkiksi Business Finland painotti liiketoiminnan kehittämistä. Hyväksyttävät kustannukset muodostuivat ELY-keskuksella ja Business Finlandilla enimmäkseen kehittämis- tai suunnitteluprojekteista aiheutuneista kustannuksista, joissa painottuivat projektille hyväksyttävät palkat. Hyväksyttävät kustannukset vaikuttivat koronatukien myöntömääriin korvausprosentin kautta.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [9818]